Usein kysyttyä lahjoittamisesta

Onko sinulla kysyttävää Punaiselle Ristille lahjoittamisesta? Kokosimme tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia lahjoittamisesta, keräyksistä ja avun perillemenosta.
Mihin kohteisiin voin lahjoittaa
Voit tukea Punaisen Ristin työtä maailmalla tai Suomessa joko säännöllisesti tai kertaluontoisesti.
Katastrofirahastoon tehtyjen lahjoitusten avulla autetaan sekä luonnonmullistusten ja sotien uhreja ympäri maailmaa, että Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneita.
Kotimaan toimintaan lahjoittamalla tuet työtä turvallisemman arjen puolesta. Vapaaehtoisia koulutetaan tehtäviinsä jatkuvasti. Kymmenien tuhansien vapaaehtoisten verkostosta löytyy kuuntelija elämässään eksyneelle nuorelle, ystävä vanhukselle ja ensiaputaitoinen auttaja onnettomuuden uhrille.
Mikä on Nälkäpäivä-keräys
Mitä kohteita voin tukea kuukausilahjoittajana?
Kuukausilahjoittajana takaat avun jatkuvuuden. Säännöllisten lahjoitusten ansiosta avustustarvikkeet ja -työntekijät ovat valmiina heti, kun jotain sattuu Suomessa tai maailmalla.
Kuukausilahjoittajana voit valita kohteeksi joko katastrofirahaston, kotimaan työn tai 50/50 -vaihtoehdon, jolloin lahjoituksesi jakautuu tasan kotimaan työn ja katastrofirahaston kesken.
Liity kuukausilahjoittajaksi >>
Millä tavoin voin tehdä kertalahjoituksen
Lahjoituksen teko on helppoa, ja voit lahjoittaa usealla eri maksutavalla. Helpointa on lahjoittaa netissä.
Alla on lueteltu muita lahjoitusvaihtoehtoja.
Tee tilisiirto katastrofirahastoon
Lahjoita Punaisen Ristin katastrofirahaston tilille OP FI52 5000 0120 4156 73, OKOYFIHH, viite: 5186. Jos haluat kohdistaa lahjoituksesi tiettyyn tarkoitukseen, kirjoita viestiksi haluamasi lahjoituskohde
Katastrofirahaston muut IBAN-tilinumerot ja SWIFT/BIC eri pankeissa:
- Aktia FI18 4055 1110 0013 97, HELSFIHH
- Danske Bank FI02 8000 1900 2250 05, DABAFIHH
- Handelsbanken FI18 3131 3001 1990 25, HANDFIHH
- Nordea FI06 2219 1800 0680 00, NDEAFIHH
- S-Pankki FI91 3939 0012 3129 30, SBANFIHH
- Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22
Bank account holder: Finnish Red Cross, P.O. Box 168, FI-00141 Helsinki, Finland
Lahjoita tilisiirrolla kotimaan toimintaan
Lahjoita Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen tilille OP FI29 5000 0120 4156 99, OKOYFIHH, viite:5335. Jos haluat kohdistaa lahjoituksesi tiettyyn tarkoitukseen, kirjoita viestiksi haluamasi lahjoituskohde
Kotimaan toiminnan muut IBAN-tilinumerot ja SWIFT/BIC eri pankeissa:
- Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63, DABAFIHH
- Nordea FI29 1572 3000 3727 30, NDEAFIHH
Bank account holder: Finnish Red Cross, P.O. Box 168, FI-00141 Helsinki, Finland
Kuinka lahjoitan tekstarilla tai soittamalla?
Lahjoitus veloittuu puhelinlaskultasi, ja operaattori tilittää lahjoituksen Punaiselle Ristille. Voit lopettaa tekstiviestilahjoittamisen ilmoittamalla siitä meille lahjoitukset@punainenristi.fi tai lähettämällä tekstiviestin SULJE numeroon 16499.
Lahjoita tekstarilla katastrofirahastoon
-
Lahjoita 5 €, lähetä tekstiviesti SPR5 numeroon 16499 (5 €)
-
Lahjoita 10 €, lähetä tekstiviesti SPR10 numeroon 16499 (10 €)
-
Lahjoita 15 €, lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €)
-
Lahjoita 20 €, lähetä tekstiviesti SPR20 numeroon 16499 (20 €)
Lahjoita tekstarilla kotimaan toimintaan
-
Lahjoita 15 €, lähetä tekstiviesti SPRLAHJA numeroon 16499
Soita lahjoituspuhelimeen
- Lahjoita 20 € katastrofirahastoon,soita 0600 12220 (20,28 € + pvm/mpm)
- Lahjoita 10 € katastrofirahastoon, soita 0600 12210 (10,01 € + pvm/mpm)
- Lahjoita 10 € Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen, soita 0600 15590 (10,01 €/puh + pvm/mpm)
Meneekö puhelinlahjoituksesta arvonlisävero?
Ei. Puhelinlahjoituksista ei mene arvonlisäveroa. Operaattoreiden teknisten syiden takia puhelinlaskussa saattaa kuitenkin näkyä alv myös lahjoituksen kohdalla.
Miten MobilePay-lahjoittaminen toimii?
MobilePay kertalahjoitus
Kertalahjoitusnumerot:
Näet lahjoituksen vastaanottajan tiedot puhelimesi näytöllä ennen rahan lähettämistä. Tiedoissa lukee Punainen Risti, joko katastrofirahasto tai kotimaan toiminta, tai kyseisen lahjoitusnumeron omaava piiri tai osasto.
Nälkäpäivä-lahjoituksia kerätään myös numeroon 66866. Lisäksi Punaisen Ristin piireillä ja osastoilla on käytössä omia lahjoitusnumeroita, joiden lahjoitukset tilitetään katastrofirahastoon.
MobilePay kuukausilahjoitus katastrofirahastoon
Voit tehdä MobilePay-sovelluksella kuukausittaisen lahjoituksen katastrofirahastoon. Ota älypuhelimesi esiin, ja aloita MobilePay-kuukausilahjoitus
Näin otat MobilePayn käyttöön
Miten Pivolla ja OP-mobiililla voi lahjoittaa?
Pivo tai OP-mobiili kertalahjoitus
Kertalahjoitusnumerot:
- 888500 - lahjoitus katastrofirahastoon
- 888501 - kotimaan toiminnan tuki
Näin otat Pivon tai OP-mobiilin käyttöön
Miten voin kerätä lahjoituksia Punaiselle Ristille netissä
Voit pyytää läheisiäsi muistamaan merkkipäiväsi ja osoittamaan esimerkiksi synttäri-, hää- tai valmistujaislahjasi Punaisen Ristin avustustyöhön, tai järjestää haastekeräyksen hyvän asian puolesta. Oma keräys on myös kaunis tapa kunnioittaa läheisen muistoa.
Perusta keräys Facebookissa
Voit perustaa Facebookissa helposti oman syntymäpäivä- tai muun keräyksen ja kerätä lahjoituksia Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Facebook tilittää lahjoitukset lyhentämättömänä Punaiselle Ristille.
Perusta oma nettikeräys
-
Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22
-
Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22
Mikä on katastrofirahasto
Kuinka iso osa lahjoituksesta päätyy avun saajalle
Mitä katastrofirahaston keräyskulut ovat
Keräyskulut koostuvat keräysvälineistä, lahjoittajahankinnasta, markkinoinnista, lahjoituskanavien kuluista (kuten pankkikulut ja teleoperaattorikulut), sekä varainhankintaa tekevien työntekijöiden palkkakustannuksista.
Miten katastrofirahaston lahjoitusten käyttöä valvotaan
Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta säätelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä.
Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, jolloin kaikki alkuperäiset kuitit käydään läpi. Edellytämme myös ulkomaisilta kumppaneiltamme, eli Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä, vuosittaista tilintarkastusta. Joskus kumppaninamme on Punaisen Ristin kansainvälinen liitto tai komitea. Komitea auditoi jokaisen projektin, liitto puolestaan auditoi projektit pistokokeittain.
Koska toimimme lähes kaikissa maailman maissa ja jokaisessa kohdemaassa on luonnollisesti oma toimintakulttuurinsa, riskinhallinta on tärkeää. Analysoimme yhteistyökumppanimme, arvioimme heidän kapasiteettinsa valvoa väärinkäytöksiä ja valvomme niitä myös itse. Jos toiminta ei vastaa odotuksiamme, koulutamme partneria ja vaadimme parannuksia. Mikäli tilanne ei kehity, lopetamme yhteistyön tai emme aloita sitä lainkaan. Myös tämä on Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä.
Jos kohteessa on ulkopuolinen rahoittaja, esimerkiksi ECHO, käyvät heidän omat edustajansa lisäksi avustuskohteessa tarkistamassa, että raportoidut asiat pitävät paikkansa, kaivot on rakennettu jne.
Suomen Punaisella Ristillä on oma edustaja joissain kohteissa pysyvästi, osassa kohteissa käydään tarkastuskäynneillä kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.
Avustustarvikkeiden perillemenoa eniten apua tarvitseville valvotaan myös tarkasti. Identifioimme eniten avun tarpeessa olevat ja usein jaamme heille voucherit, joita vastaan he voivat noutaa avustustarvikkeet jakelupisteestä. Joissain maissa olemme todenneet tarpeelliseksi jakaa voucherit perheen äidille, jotta perheen miehet eivät esimerkiksi möisi avustustarvikkeita eteenpäin. Teemme myös tarkastuskäyntejä varmistaaksemme, että avustustarvikkeet on noudettu ja ovat käytössä.
Kuinka suuri osa katastrofirahaston lahjoitusvaroista jää hallinnon pyörittämiseen Suomessa
Punaisen Ristin kiinteän henkilökunnan palkkoja ei makseta katastrofirahaston keräystuotoista muiden, kuin varainhankintaa työkseen tekevien osalta. Varoista voidaan maksaa katastrofialueella toimivan henkilöstön kuten lääkäreiden, terveydenhoitajien ja logistikkojen palkkakustannuksia. Suomessa toimivan kiinteän henkilökunnan – kuten hallintohenkilöstön – palkkoja rahoitetaan muun muassa jäsenmaksuilla ja SPR:n omien tuotteiden myyntituototoilla sekä ulkopuolisilla avustuksilla kuten STEA-avustukset tai eri ministeriöiltä saaduilla avustuksilla.
Ulkomailla hallintokulujen perusteet vaihtelevat avun kohteesta ja rahoittajasta riippuen.
Katastrofiapua annettaessa hallintokuluja ei makseta lainkaan keräysvaroista, vaan ne rahoitetaan kokonaan ulkopuolisen rahoittajan toimesta. Hallintokulujen maksimisumma vaihtelee ja saa olla rahoittajasta riippuen 4-10 % rahoittajan osuudesta. Hallintokulut kattavat rahoituksen anomisen, toimeenpanon sekä raportoinnin.
Kehitysyhteistyössä rahoituksen rakenne on toisenlainen. Ulkopuoliseen rahoitukseen vaaditaan aina 15 % omavastuuosuus. Sekä ulkopuolinen rahoitus, että katastrofirahastosta käytetty omavastuuosuus muodostavat ”poolin”, josta korkeintaan 10 % saa mennä hallintokuluihin. Näin ollen voidaan laskea, että lahjoitusvaroista 1,5 % ja ulkopuolisen rahoittajan varoista 8,5 % käytetään hallintokuluihin.
Minkälaista katastrofirahaston apu on
Avustustyötä tehdään kymmenissä maissa vuosittain. Ulkomailla apu on avustustarvikkeita, henkilöapua tai esimerkiksi kokonainen kenttäsairaala.
Avustustarvikkeiden toimitus avustuskohteeseen on itse avustustyötä, eli se maksetaan itse tarvikkeiden ohella katastrofirahastosta. Samoin paikan päälle lähetettävä ammattihenkilöstö (esim. kirurgit ja sairaanhoitajat) saavat työstään palkkaa, joka maksetaan katastrofirahastosta.
Punaisen Ristin periaatteiden mukaan apua lähetetään vain sitä pyydettäessä, eli paikallinen Punainen Risti pyytää ammattihenkilökuntaa tai apua silloin, kuin sitä omassa maassa ei ole saatavilla. Avustustarvikkeet hankitaan aina myös mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman läheltä, jotta kustannukset voidaan minimoida.
Avustuspäätökset tehdään (ja tarvikkeet ja esim. kuljetusvaihtoehdot kilpailutetaan) aina Suomen Punaisessa Ristissä ja avun perillemenoa valvotaan tarkasti. Avun toimittaa ruohonjuuritasolle aina paikallinen Punainen Risti tai Punainen Puolikuu ja sen työntekijät ja vapaaehtoiset. Suomen Punaisen Ristin avustusprojekteja rahoittavat lahjoittajien lisäksi mm. Ulkoministeriö ja ECHO (Euroopan Unioni). Koska kaikkiin projekteihin tarvitaan katastrofirahaston omarahoitusosuus, avustustyötä ei olisi olemassa ilman lahjoittajiamme.astosta
Millaista apua Suomessa rahoitetaan katastrofirahastosta
Suomessa apu on useimmiten henkistä tukea. Apua saavat myös monet esimerkiksi tulipalossa äkillisesti kotinsa menettäneet perheet. Tällöin apua (vaatteita ja elämiseen tarvittavia perustarvikkeita) voi saada 3 ensimmäisen päivän aikana.
Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu auttaa mm. kadonneiden etsinnöissä. Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun toimintaa tuetaan katastrofirahaston avulla.
Miksi katastrofirahaston keräyskulut vaihtelevat vuosittain
Punaisen Ristin keräystuotto on hyvin riippuvainen siitä, mitkä katastrofit nousevat otsikoihin. Uutiskynnyksen ylittävien katastrofien sattuessa keräystuotto nousee, mutta kulut pysyvät pitkälti samana. Niinpä kuluprosentti voi olla hyvinkin matala niinä vuosina, jolloin keräystuotot ovat korkeat.
Kuinka suuri osa avustustoiminnan työtunneista on palkkatyötä ja miltä osin nojataan vapaaehtoistyöhön
Kotimaan toiminnan suhteen palkkatyöläisten tehtävänä on tukea vapaaehtoisia vapaaehtoistyössään. Esimerkkinä voisi olla esim. palkkatyöläinen, joka työkseen tekee vapaaehtoisille tukimateriaalia ja kouluttaa ensiapuvapaaehtoisia (tai heidän kouluttajiaan). Itse avustustyön tekevät vapaaehtoiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksia ovat esim. psykologin koulutusta vaativat tehtävät katastrofitilanteissa.
Kansainvälistä avustustoimintaa ei tehdä Suomesta käsin vapaaehtoisvoimin, vaan kaikki suoraan kansainvälisen avustustoiminnan kanssa työtä tekevät ovat palkattuja työntekijöitä.
Avun kohdemaissa asia vaihtelee kovin paljon kohteesta ja tehtävästä työstä riippuen. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että esimerkiksi kenttäsairaalaklinikalla työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrä jakautuu 50-50 %.
Avustusjakelussa suhde voi olla täysin päinvastainen. Tällöin esimerkiksi yksi kansallisen yhdistyksen palkattu työntekijä organisoi ja kontrolloi, ja 50 kokenutta vapaaehtoista hoitaa itse jakelun. Yhteisöperustaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa suhde voi olla jopa 1-99%. Silloin yksi palkkatyöläinen huolehtii kymmenistä vapaaehtoisista, jotka vaikkapa vievät terveystietoa eteenpäin yhteisöissään.
Muu rahoitus
Lahjoitusten lisäksi Suomen Punainen Risti saa tukea humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön mm. ulkoasiainministeriöltä ja Euroopan komissiolta. Lisäksi kotimaan toimintaa tukevat mm. STEA ja eri ministeriöt.
Minne vaatteita voi lahjoittaa
Kontti-kierrätystavaratalot
SPR-Kirppikset
Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskus Tampereella
Mitä vaatteita ja tavaroita voin lahjoittaa
Onko huonekaluille noutopalvelua
Oletko yritys tai yhteisö, tai haluat lahjoittaa isompia eriä tai erikoistuotteita?
Ilmoita materiaali- tai palvelulahjoituksesta tällä lomakkeella. Otamme sinuun yhteyttä ja sovimme yhteistyön yksityiskohdista.