Mihin kohteisiin voin lahjoittaa

Voit tukea Punaisen Ristin työtä maailmalla tai Suomessa joko säännöllisesti tai kertaluontoisesti.

Katastrofirahastoon tehtyjen lahjoitusten avulla autetaan sekä luonnonmullistusten ja sotien uhreja ympäri maailmaa, että Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneita. 

Kotimaan toimintaan lahjoittamalla tuet työtä turvallisemman arjen puolesta. Vapaaehtoisia koulutetaan tehtäviinsä jatkuvasti. Kymmenien tuhansien vapaaehtoisten verkostosta löytyy kuuntelija elämässään eksyneelle nuorelle, ystävä vanhukselle ja ensiaputaitoinen auttaja onnettomuuden uhrille.

Mikä on Nälkäpäivä-keräys

Mitä kohteita voin tukea kuukausilahjoittajana?

Kuukausilahjoittajana takaat avun jatkuvuuden. Säännöllisten lahjoitusten ansiosta avustustarvikkeet ja -työntekijät ovat valmiina heti, kun jotain sattuu Suomessa tai maailmalla. 

Kuukausilahjoittajana voit valita kohteeksi joko katastrofirahaston, kotimaan työn tai 50/50 -vaihtoehdon, jolloin lahjoituksesi jakautuu tasan kotimaan työn ja katastrofirahaston kesken.

Liity kuukausilahjoittajaksi >>

Millä tavoin voin tehdä kertalahjoituksen

Lahjoituksen teko on helppoa, ja voit lahjoittaa usealla eri maksutavalla. Helpointa on lahjoittaa netissä.

Alla on lueteltu muita lahjoitusvaihtoehtoja.

Tee tilisiirto katastrofirahastoon

Soita lahjoituspuhelimeen

• Lahjoita 20 € katastrofirahastoon,soita 0600 12220 (20,28 € + pvm/mpm)
• Lahjoita 10 € katastrofirahastoon, soita 0600 12210 (10,01 € + pvm/mpm)
• Lahjoita 10 € Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen, soita 0600 15590 (10,01 €/puh + pvm/mpm)

Meneekö puhelinlahjoituksesta arvonlisävero?

Ei. Puhelinlahjoituksista ei mene arvonlisäveroa. Operaattoreiden teknisten syiden takia puhelinlaskussa saattaa kuitenkin näkyä alv myös lahjoituksen kohdalla.

Miten MobilePay-lahjoittaminen toimii?

MobilePay kertalahjoitus

Kertalahjoitusnumerot:

• 10900 - lahjoitus katastrofirahastoon
• 32232 - kotimaan toiminnan tuki

Näet lahjoituksen vastaanottajan tiedot puhelimesi näytöllä ennen rahan lähettämistä. Tiedoissa lukee Punainen Risti, joko katastrofirahasto tai kotimaan toiminta, tai kyseisen lahjoitusnumeron omaava piiri tai osasto.

Nälkäpäivä-lahjoituksia kerätään myös numeroon 66866. Lisäksi Punaisen Ristin piireillä ja osastoilla on käytössä omia lahjoitusnumeroita, joiden lahjoitukset tilitetään katastrofirahastoon. 

MobilePay kuukausilahjoitus katastrofirahastoon

Voit tehdä MobilePay-sovelluksella kuukausittaisen lahjoituksen katastrofirahastoon. Ota älypuhelimesi esiin, ja aloita MobilePay-kuukausilahjoitus

Näin otat MobilePayn käyttöön

Miten voin kerätä lahjoituksia Punaiselle Ristille netissä

Voit pyytää läheisiäsi muistamaan merkkipäiväsi ja osoittamaan esimerkiksi synttäri-, hää- tai valmistujaislahjasi Punaisen Ristin avustustyöhön, tai järjestää haastekeräyksen hyvän asian puolesta. Oma keräys on myös kaunis tapa kunnioittaa läheisen muistoa.

Perusta keräys Facebookissa

Voit perustaa  Facebookissa helposti oman syntymäpäivä- tai muun keräyksen ja kerätä lahjoituksia Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Facebook tilittää lahjoitukset lyhentämättömänä Punaiselle Ristille.

Perusta oma nettikeräys

• Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22
• Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22

Mikä on katastrofirahasto

Miten katastrofirahaston lahjoitusten käyttöä valvotaan

Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta säätelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä.

Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, jolloin kaikki alkuperäiset kuitit käydään läpi. Edellytämme myös ulkomaisilta kumppaneiltamme, eli Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä, vuosittaista tilintarkastusta. Joskus kumppaninamme on Punaisen Ristin kansainvälinen liitto tai komitea. Komitea auditoi jokaisen projektin, liitto puolestaan auditoi projektit pistokokeittain.

Koska toimimme lähes kaikissa maailman maissa ja jokaisessa kohdemaassa on luonnollisesti oma toimintakulttuurinsa, riskinhallinta on tärkeää. Analysoimme yhteistyökumppanimme, arvioimme heidän kapasiteettinsa valvoa väärinkäytöksiä ja valvomme niitä myös itse. Jos toiminta ei vastaa odotuksiamme, koulutamme partneria ja vaadimme parannuksia. Mikäli tilanne ei kehity, lopetamme yhteistyön tai emme aloita sitä lainkaan. Myös tämä on Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä.

Jos kohteessa on ulkopuolinen rahoittaja, esimerkiksi ECHO, käyvät heidän omat edustajansa lisäksi avustuskohteessa tarkistamassa, että raportoidut asiat pitävät paikkansa, kaivot on rakennettu jne.
Suomen Punaisella Ristillä on oma edustaja joissain kohteissa pysyvästi, osassa kohteissa käydään tarkastuskäynneillä kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.

Avustustarvikkeiden perillemenoa eniten apua tarvitseville valvotaan myös tarkasti. Identifioimme eniten avun tarpeessa olevat ja usein jaamme heille voucherit, joita vastaan he voivat noutaa avustustarvikkeet jakelupisteestä. Joissain maissa olemme todenneet tarpeelliseksi jakaa voucherit perheen äidille, jotta perheen miehet eivät esimerkiksi möisi avustustarvikkeita eteenpäin. Teemme myös tarkastuskäyntejä varmistaaksemme, että avustustarvikkeet on noudettu ja ovat käytössä.

Kuinka suuri osa katastrofirahaston lahjoitusvaroista jää hallinnon pyörittämiseen Suomessa

Punaisen Ristin kiinteän henkilökunnan palkkoja ei makseta katastrofirahaston keräystuotoista muiden, kuin varainhankintaa työkseen tekevien osalta. Varoista voidaan maksaa katastrofialueella toimivan henkilöstön kuten lääkäreiden, terveydenhoitajien ja logistikkojen palkkakustannuksia. Suomessa toimivan kiinteän henkilökunnan – kuten hallintohenkilöstön – palkkoja rahoitetaan muun muassa jäsenmaksuilla ja SPR:n omien tuotteiden myyntituototoilla sekä ulkopuolisilla avustuksilla kuten STEA-avustukset tai eri ministeriöiltä saaduilla avustuksilla. 

Ulkomailla hallintokulujen perusteet vaihtelevat avun kohteesta ja rahoittajasta riippuen.

Katastrofiapua annettaessa hallintokuluja ei makseta lainkaan keräysvaroista, vaan ne rahoitetaan kokonaan ulkopuolisen rahoittajan toimesta. Hallintokulujen maksimisumma vaihtelee ja saa olla rahoittajasta riippuen 4-10 % rahoittajan osuudesta. Hallintokulut kattavat rahoituksen anomisen, toimeenpanon sekä raportoinnin.

Kehitysyhteistyössä rahoituksen rakenne on toisenlainen. Ulkopuoliseen rahoitukseen vaaditaan aina 15 % omavastuuosuus. Sekä ulkopuolinen rahoitus, että katastrofirahastosta käytetty omavastuuosuus muodostavat ”poolin”, josta korkeintaan 10 % saa mennä hallintokuluihin. Näin ollen voidaan laskea, että lahjoitusvaroista 1,5 % ja ulkopuolisen rahoittajan varoista 8,5 % käytetään hallintokuluihin.

Minkälaista katastrofirahaston apu on

Avustustyötä tehdään kymmenissä maissa vuosittain. Ulkomailla apu on avustustarvikkeita, henkilöapua tai esimerkiksi kokonainen kenttäsairaala.

Avustustarvikkeiden toimitus avustuskohteeseen on itse avustustyötä, eli se maksetaan itse tarvikkeiden ohella katastrofirahastosta. Samoin paikan päälle lähetettävä ammattihenkilöstö (esim. kirurgit ja sairaanhoitajat) saavat työstään palkkaa, joka maksetaan katastrofirahastosta.

Punaisen Ristin periaatteiden mukaan apua lähetetään vain sitä pyydettäessä, eli paikallinen Punainen Risti pyytää ammattihenkilökuntaa tai apua silloin, kuin sitä omassa maassa ei ole saatavilla. Avustustarvikkeet hankitaan aina myös mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman läheltä, jotta kustannukset voidaan minimoida.

 Avustuspäätökset tehdään (ja tarvikkeet ja esim. kuljetusvaihtoehdot kilpailutetaan) aina Suomen Punaisessa Ristissä ja avun perillemenoa valvotaan tarkasti. Avun toimittaa ruohonjuuritasolle aina paikallinen Punainen Risti tai Punainen Puolikuu ja sen työntekijät ja vapaaehtoiset. Suomen Punaisen Ristin avustusprojekteja rahoittavat lahjoittajien lisäksi mm. Ulkoministeriö ja ECHO (Euroopan Unioni). Koska kaikkiin projekteihin tarvitaan katastrofirahaston omarahoitusosuus, avustustyötä ei olisi olemassa ilman lahjoittajiamme.astosta

Millaista apua Suomessa rahoitetaan katastrofirahastosta

Suomessa apu on useimmiten henkistä tukea. Apua saavat myös monet esimerkiksi tulipalossa äkillisesti kotinsa menettäneet perheet. Tällöin apua (vaatteita ja elämiseen tarvittavia perustarvikkeita) voi saada 3 ensimmäisen päivän aikana.

Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu auttaa mm. kadonneiden etsinnöissä. Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun toimintaa tuetaan katastrofirahaston avulla. 

Miksi katastrofirahaston keräyskulut vaihtelevat vuosittain

Punaisen Ristin keräystuotto on hyvin riippuvainen siitä, mitkä katastrofit nousevat otsikoihin. Uutiskynnyksen ylittävien katastrofien sattuessa keräystuotto nousee, mutta kulut pysyvät pitkälti samana. Niinpä kuluprosentti voi olla hyvinkin matala niinä vuosina, jolloin keräystuotot ovat korkeat. 

Kuinka suuri osa avustustoiminnan työtunneista on palkkatyötä ja miltä osin nojataan vapaaehtoistyöhön

Kotimaan toiminnan suhteen palkkatyöläisten tehtävänä on tukea vapaaehtoisia vapaaehtoistyössään. Esimerkkinä voisi olla esim. palkkatyöläinen, joka työkseen tekee vapaaehtoisille tukimateriaalia ja kouluttaa ensiapuvapaaehtoisia (tai heidän kouluttajiaan). Itse avustustyön tekevät vapaaehtoiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksia ovat esim. psykologin koulutusta vaativat tehtävät katastrofitilanteissa.

Kansainvälistä avustustoimintaa ei tehdä Suomesta käsin vapaaehtoisvoimin, vaan kaikki suoraan kansainvälisen avustustoiminnan kanssa työtä tekevät ovat palkattuja työntekijöitä.
 
Avun kohdemaissa asia vaihtelee kovin paljon kohteesta ja tehtävästä työstä riippuen. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että esimerkiksi kenttäsairaalaklinikalla työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrä jakautuu 50-50 %.

Avustusjakelussa suhde voi olla täysin päinvastainen. Tällöin esimerkiksi yksi kansallisen yhdistyksen palkattu työntekijä organisoi ja kontrolloi, ja 50 kokenutta vapaaehtoista hoitaa itse jakelun. Yhteisöperustaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa suhde voi olla jopa 1-99%. Silloin yksi palkkatyöläinen huolehtii kymmenistä vapaaehtoisista, jotka vaikkapa vievät terveystietoa eteenpäin yhteisöissään.

Muu rahoitus

Lahjoitusten lisäksi Suomen Punainen Risti saa tukea humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön mm. ulkoasiainministeriöltä ja Euroopan komissiolta. Lisäksi kotimaan toimintaa tukevat mm. STEA ja eri ministeriöt.