Tunnukset

Punainen risti - kansainvälinen suojamerkki ja järjestön tunnus

sivu 2 / 2 Edellinen | Seuraava

Missä punaista ristiä ei voi käyttää?
Punaista ristiä ei saa käyttää esimerkiksi mainonnassa, leluissa, lääkepakkauksissa tai muiden kuin Punaisen Ristin järjestämissä ensiapupäivystyksissä.
Punaisen ristin suoran väärinkäytöksen lisäksi myös sitä muistuttavan merkin käyttö on kiellettyä, koska tämä aiheuttaa sekaannuksen vaaran. Kielto koskee niin yksityisiä henkilöitä, muita järjestöjä, yrityksiä kuin viranomaisiakin.
Monet pitävät punaista ristiä virheellisesti ensiavun symbolina. Ensiavun virallinen, Euroopan unionin hyväksymä tunnus on kuitenkin valkoinen risti vihreällä pohjalla. Joskus näkee käytettävän myös vihreää ristiä valkoisella pohjalla.
Suomessakin valtiolla on valvonnasta päävastuu, mutta Suomen Punainen Risti avustaa sitä tiedottamalla merkin oikeasta käytöstä ja oikaisemalla merkin väärinkäyttöä.
Suomessa merkin käytön rajoituksista on säädetty Eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetussa laissa (947/1979).

Punainen risti, punainen puolikuu vai punainen kristalli?

Punainen risti, punainen puolikuu ja punainen kristalli ovat nykyään Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen viralliset tunnukset.

Ne eivät ole uskontoon viittaavia tunnuksia eikä uskonnon tunnustaminen ole kriteerinä merkin käytölle. Tästä huolimatta puolikuuta käytetään lähinnä islaminuskoisissa maissa.

Punainen risti ja punainen puolikuu ovat saaneet rinnalleen uuden suojamerkin, punaisen kristallin. Punaista kristallia tullaan todennäköisesti käyttämään etenkin Israelissa ja miehitetyillä alueilla.

Merkin synty

Punaisen Ristin liike ja myös liikkeen tunnus ottivat ensiaskeleensa vuonna 1863 Genevessä. Tuolloin perustettiin toimikunta, josta kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea.

Samana vuonna toimikunnan kokoamat asiantuntijat ehdottivat, että lääkintähuollon yhteiseksi, kaikkien tunnustamaksi ja helposti havaittavaksi merkiksi otettaisiin valkoisella pohjalla oleva punainen risti. Perusteena merkin valinnalle oli muun muassa se, että sillä haluttiin kunnioittaa toimikunnan isäntämaata Sveitsiä.

Ensimmäisessä Geneven sopimuksessa 1864 tunnustettiin lääkintähuollon puolueettomuus ja suoja sekä haavoittuneiden oikeus hoitoon. Punainen risti vahvistettiin asevoimien lääkintähuollon suojamerkiksi. Myöhemmin vuonna 1929, kun punainen risti vahvistettiin yhteiseksi suojamerkiksi, päätettiin myös oikeudesta käyttää punaisen puolikuun merkkiä.

Punainen risti ja punainen puolikuu ovat eräissä maissa ja joissain konflikteissa koettu uskonnollisiksi symboleiksi, mikä on vaarantanut niiden käytön ja uhannut suojamerkkien asemaa riippumattoman ja puolueettoman suojelun ja avunannon turvaajana. Tämän takia joulukuussa 2005 vuoden 1949 Geneven yleissopimuksiin sitoutuneet valtiot hyväksyivät uuden sopimustekstin, jonka tullessa voimaan punaisesta kristallista tulee uusi suojamerkki ristin ja puolikuun rinnalle. Uuden neutraalin tunnuksen myötä selkkaustilanteiden uhrien ja suojattomien ihmisten suojelun ja auttamisen pitäisi parantua entisestään.

Muut suojamerkit

Humanitaarisen oikeuden perustaksi tehdyissä vuoden 1949 Geneven sopimuksissa suljettiin pois muiden merkkien kuin punaisen ristin ja punaisen puolikuun käyttö kansainvälisenä suojamerkkinä. Poikkeuksena mainittiin ainoastaan punaisen leijonan ja auringon merkki, joka sopimusten laatimisen aikaan oli Persian käytössä. Iran luopui punaisen leijonan ja auringon merkin käytöstä vuonna 1980.

Israelissa on toiminut vuodesta 1930 lähtien Magen David Adom -yhdistys, joka käyttää tunnuksenaan punaista Davidin tähteä. Aikaisemmin Magen David Adom ei voinut liittyä Punaisen Ristin liikkeen täysjäseneksi, koska yhdistystä ei voitu tunnustaa sen käyttäessä Geneven sopimusten vastaista merkkiä. Punainen Risti kuitenkin toimi pysyvässä ja tiiviissä käytännön yhteistyössä Magen David Adom -yhdistyksen kanssa. Punaisen kristallin tuomien sääntömuutosten johdosta järjestö pystyy liittymään liikkeen täysjäseneksi.

Merkit ja Geneven sopimukset

Punainen risti ja punainen puolikuu säilyvät jatkossakin suojamerkkeinä ja kansallisten yhdistysten tunnuksina. Uuden neutraalin tunnuksen ottaminen niiden rinnalle mahdollistaa uusien maiden mukaantulon Geneven vuoden 1949 sopimusten piiriin ja parantaa selkkaustilanteiden uhrien ja suojattomien ihmisten suojelua ja auttamista.

Punaisen ristin käyttö on tarkoin rajattu niin kansainvälisissä Geneven sopimuksissa kuin Suomen laissakin. Lähes kaikki maailman valtiot ovat Geneven sopimusten osapuolia.