Suomen Punaisen Ristin Aasia-keräys tsunamin uhrien auttamiseksi tuotti ennätykselliset 26,7 miljoonaa euroa. Avustustyö tsunamista kärsineillä alueilla jatkuu vuoteen 2011.
Tässä Punaisen Ristin vastauksia tsunamiavusta yleisimmin esitettyihin kysymyksiin.
1. MIKSI KAIKKI RAHAT EIVÄT MENNEET HÄTÄAPUUN?
Punaisen Ristin katastrofiavussa on kolme vaihetta: akuutti hätäapu, jälleenrakennusvaihe ja pitempikestoinen katastrofivalmiuden kehittämisapu.
Suomen Punainen Risti antoi hätäapua Thaimaassa, Sri Lankassa ja Indonesiassa yhteistyössä kansainvälisten avustusorganisaatioiden kanssa. Muutaman kuukauden aikana pelastettiin ihmishenkiä, järjestettiin hätämajoitusta, lääkinnälllistä apua ja ruoka-apua.
Suomen Punaiselle Ristille ja monelle muulle järjestölle jäi varoja hätäapuvaiheen jälkeen. Katastrofiavussa siirryttiin siis jälleenrakentamiseen ja katastrofivalmiuden kehittämiseen.
Tsunamin uhreille on rakennettu ja rakennetaan edelleen Aasiassa uusia asuntoja, terveyskeskuksia, kouluja ja elinkeinoja.
2. MIKSI JÄLLEENRAKENTAMINEN ON KESTÄNYT NÄIN PITKÄÄN?
Tsunamin tuhoalueella on viiden vuoden aikana rakennettu tai korjattu kymmeniätuhansia rakennuksia. Työn ovat tehneet alueen asukkaat lukuisten eri järjestöjen – muun muassa Punaisen Ristin – tukemina.
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Indonesiassa, Sri Lankassa, Thaimaassa, Intiassa ja Malediiveilla toteuttama asunto-ohjelma on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen historian suurin ja mittavin avustusoperaatio, jonka yhteydessä on rakennettu yli 50 000 uutta kotia. Tämän lisäksi asuntoja ovat rakentaneet lukuisat muut organisaatiot.
Alkuvaiheessa pula rakennusmaasta, omistussuhteiden epäselvyys ja suunnitteluut liittyvät viranomaiskysymykset hidastivat jälleenrakennusta merkittävästi.
Tsunami tuhosi Aasiassa tuhansia hehtaareita ihmisten asuinalueita. Hyökyaallot kuljettivat miljoonia kuutioita maata mukanaan. Maanjäristyksessä maankuori laski monin paikoin niin, että entisistä asuinalueista tuli rakennuskelvottomia.
Tsunamin tuhoamilla alueilla ei ole ollut riittävästi suunnittelu- ja rakennuskapasiteettia. Alueella on ollut huutava pula suunnittelijoista, rakentajista ja rakennustarvikkeista.
Jokaisen maan viranomaisten piti hankkia rakennusmaata, ja kaavoittaa ja suunnitella tsunamin tuhoamat alueet. Ennen kuin Suomessakaan rakennuksia ja asuntoalueita päästään rakentamaan, joudutaan maanomistusolot selvittämään. Asiat etenevät näin myös Indonesiassa ja Sri Lankassa.
Colombon yliopiston rakennustekniikan professori DeSilvan mukaan Sri Lankassa rakennettiin ennen tsunamia vuosittain noin 10 000 asuntoa. Tsunamin jälkeen tarvittiin 100 000 asuntoa.
3. MIKSEI KERÄYSRAHOJA VAIN ANNETTU TSUNAMIN KOSKETTAMILLE MAILLE?
Tsunami on ollut yksi lähihistorian suurimmista luonnonkatastrofeista. Keräysrahojen antaminen suoraan hallituksille ei olisi nopeuttanut jälleenrakennus- ja kehitysprosessia. Luonnonkatastrofin valtavien mittasuhteiden aiheuttama laaja korjaus- ja uudisrakennustarve on ollut ongelma, johon maat eivät ole kyenneet yksin vastaamaan.
Punainen Risti on vastuussa keräysvarojen käytöstä lahjoittajilleen. Voimme vaikuttaa rahojen tehokkaaseen käyttöön ja valvontaan, kun toimimme paikallisten ihmisten kanssa ja olemme mukana suunnittelemassa rakennus- ja kehitysprojekteja.
4. MIHIN TSUNAMI-KERÄYKSEN RAHAT MENEVÄT?
Punaiselle Ristille lahjoitetut rahat on käytetty laaditun suunnitelman mukaisesti tsunamialueen maissa ja Suomessa.
Suomessa keräysvaroilla toteutettiin laaja psykososiaalinen tukiohjelma suomalaisten tsunamiuhrien ja heidän perheidensä auttamiseksi.
Suomen Punaisen Ristin pääkohdemaat ovat olleet Sri Lanka ja Thaimaa. Olemme tukeneet myös kansainvälisen Punaisen Ristin ohjelmia muun muassa Indonesiassa ja Itä-Afrikassa.
5. MISSÄ RAHAT OVAT NYT?
Suomen Punaisen Ristin tsunamiohjelma loppuu ensi vuonna, eli suunnitellut kohteet on saatu toteutettua. Keräyksessä katastrofirahastoon tulleet rahat ovat olleet pankeissa pankkitalletuksina ja vähäriskisissä korkotodistuksissa. Varoja on käytetty sitä mukaa, kun jälleenrakennus- ja kehitysohjelmat ovat edenneet.
Vuoden 2009 loppuun mennessä avustustyöhön kotimaassa, Sri Lankassa, Indonesiassa ja Thaimaassa on käytetty yhteensä lähes 27 miljoonaa. Avustustyö jatkuu muutamien rakennuskohteiden osalta vielä ensi vuonna, mutta vuoteen 2011 mennessä Suomen Punaisen Ristin lahjoitusvarat on käytetty loppuun.
Suomen Punaisen Ristin Aasia-keräys tuotti aikanaan 26,7 miljoonaa euroa. Lisäksi ulkoministeriöltä saatiin 4,5 miljoonaa euroa ja sisäministeriöltä 0,2 miljoonaa euroa.
6. MIKSI RAHAT ON PIDETTY PANKKITILEILLÄ?
Varoja on käytetty sitä mukaa kun jälleenrakennus- ja kehitysohjelmat etenevät. Projekteihin sidotut, mutta vielä käyttämättömät rahat sijoitetaan aina turvallisesti pankkitilille tai vastaavaan turvalliseen kohteeseen.
Suomen Punainen Risti ei ole sijoittanut Aasia-keräyksen varoja yritysten osakkeisiin eli pörssiin eikä muihin riskialttiisiin kohteisiin.
7. MIKSI RAHAT EIVÄT MENNEET SUOMALAISILLE?
Suomen Punainen Risti on avustanut suomalaisia tsunamin uhreja. Yhteensä viiden vuoden aikana suomalaisia on avustettu yli 1,4 miljoonalla eurolla.
Suurin osa varoista käytettiin ensimmäisten kahden vuoden aikana omaisille suunnattuun psykososiaaliseen tukeen. Suomen Punainen Risti oli myös mukana vastaanottamassa ja evakuoimassa suomalaisia. Katastrofin alussa suomalaisille jaettiin myös vaateapua ja avun tarvitsijoille perustettiin kriisipuhelin.
Suomen Punaisen Ristin avustustoiminnan ohjeiden mukaan järjestö ei avusta suoraan rahalla, vaan järjestämme uhreja auttavaa toimintaa.
8. OVATKO RAHAT MENNEET NIITÄ OIKEASTI TARVITSEVILLE?
Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston varoilla on autettu tsunamin uhreja erityisesti Sri Lankassa, Thaimaassa, Indonesiassa ja Suomessa. Lisäksi on avustettu Intiaa, Malediiveja, Bangladeshia, Myanmaria ja Itä-Afrikkaa.
Keräysvarat on kohdennettu luonnonkatastrofissa kärsimään joutuneiden ihmisten ja heidän asuinalueidensa jälleenrakentamiseen.
9. KUINKA PALJON KERÄYSRAHOISTA MENI KERÄYSKULUIHIN?
Tsunamikeräyksen kulut olivat ennätyksellisen pienet, vain prosentin luokkaa.
Esimerkiksi katastrofirahaston kartuttamiseksi järjestettävän Nälkäpäiväkeräyksen kulukatto on 15 prosenttia. Eli yli 20 000 kerääjää kokoavan keräyksen keräyslippaisiin, liiveihin, rahanlaskenta- ja siirtokuluihin, turvallisuuteen ja keräysmateriaaliin voidaan siis enimmillään käyttää vain 15 prosenttia keräyksen tuotosta.
10. ONKO KERÄYSTEN JÄRJESTÄMISESTÄ JOKU LAKI?
Keräyksiä säätelee rahankeräyslaki. Viranomaiset valvovat Suomen Punaisen Ristin keräystoimintaa. Keräyksistä laaditaan lain vaatimat tilitykset, jotka raportoidaan Etelä-Suomen lääninhallitukselle.
Punaisen Ristin katastrofirahaston keräystulot käytetään aina kokonaisuudessaan siihen tarkoitukseen, johon rahat on kerätty. Keräykset eivät tuota voittoa.
11. KÄYTETÄÄNKÖ KERÄYSVAROJA JÄRJESTÖN PYÖRITTÄMISEEN?
Katastrofirahaston sääntöjen mukaisesti keräyksen varoja ei käytetä järjestön toiminta- tai henkilöstökuluihin.
Keräystuloista voidaan vähentää siihen liittyviä suoria kuluja, esimerkiksi keräyslippaisiin, liiveihin, rahanlaskenta- ja siirtokuluihin, kerääjien turvallisuuteen ja keräysmateriaaliin tarvittavia kuluja.
12. MIKÄ ON SUOMEN PUNAISEN RISTIN ROOLI SUOMALAISTEN AUTTAMISESSA JA MIKÄ KUNNAN TAI VALTION?
Tsunamikatastrofin jälkihoidossa Suomen Punaisen Ristin rooliksi sovittiin psykososiaalinen tuki. Kunnat ja valtio vastaavat avusta ja sen koordinoinnista, Punainen Risti tukee omalla työllään viranomaisia.
Suomen Punainen Risti on eduskunnan säätämän lain ja presidentin antaman asetuksen pohjalta toimiva julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tarkoitus on tukea ja avustaa maan viranomaisia erilaisten onnettomuuksien ja kriisitilanteiden yhteydessä. Toiminnan tarkoitus on auttaa ihmisiä.
Suomen Punainen Risti on sopinut viranomaisten kanssa roolistaan, jotta päällekkäiseltä auttamiselta vältytään ja apu kohdistuu oikeaan tarpeeseen.
13. MILLAISIA SÄÄNTÖJÄ SUOMEN PUNAISEN RISTIN AVUSTUSTOIMINNASSA NOUDATETAAN?
Suomen Punainen Risti noudattaa avustustoiminnassaan paitsi omia myös kansainvälisen Punaisen Ristin avustustoiminnan sääntöjä. Järjestöllä on omat säännöt ja ohjeistot katastrofirahaston käytöstä.
14. MISTÄ SAA LISÄTIETOA AVUSTUSTOIMINNASTA?
Tietoa löytyy nettisivuilta muun muassa osoitteista www.punainenristi.fi/aasia ja www.ifrc.org/what/disasters/response/tsunamis.
Kuvat: Suomen Punainen Risti, Hannu-Pekka Laiho, Kirsti Palonen
lähetä
tulosta