Julkaistu 24.10.2005 9:49
Muokattu 8.8.2006
9:16
Muzaffarabad 23.10.2005
Jorma Salmelan radiopuhelin kohisee lähes taukoamatta. ”Jorma, can you come to the emergency room as soon as possible? Jorma, can you come to the operations theatre now?” Salmelan apua tarvitaan milloin ensiavussa, milloin leikkaussalissa. Henkilökunnan kanttiiniinkiin Salmelalle kiikutetaan röntgenkuvia katsottavaksi.
Jorma Salmela on suomalainen pitkän linjan kirurgi, joka toimii tällä hetkellä Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) kenttäsairaalan johtavana ylilääkärinä Muzaffarabadissa, Pakistanissa.
ICRC:n tehtävissä yli 30 vuotta toiminut Salmela oli juuri palaamassa Genevestä Pakistaniin, kun maanjäristys sattui. Kuin sattuman kautta Salmela oli jo ehtinyt aloittaa vuoden pestinsä ICRC:n terveyskoordinaattorina Islamabadissa. Salmela kääri hihat ja on siitä lähtien paiskinut töitä yötäpäivää ICRC:n lääkinnällisen avun järjestämiseksi.
Maanjäristyksen tapahduttua hänen piti ICRC:n arviointiryhmän jäsenenä kartoittaa tilanne maanjäristyksen jälkeen, avun tarve ja saatavilla olevat lääkintäpalvelut. Sen jälkeen piti etsiä sopiva paikka Suomesta ja Norjasta lähetettävälle kenttäsairaalalle. Kiire oli kova, eikä maanjäristyksen pahiten tuhoamalla vuoristoalueella ollut paljon vaihtoehtoja. Lopulta löytyi tarkoitukseen sopiva krikettistadion Muzaffarabadin kaupungista.
ICRC:n kenttäsairaala on nyt toiminut Muzaffarabadissa muutaman päivän. Sairaalan 100 potilaspaikkaa ovat jo melkein täynnä. Salmela yrittää ratkaista, kuinka sairaalan potilaspaikat saataisiin venytettyä maksimiinsa eli 150 paikkaan.
Kaikki tarvittava olisi muuten valmiina, mutta koulutetuista sairaanhoitajista on huutava pula. Sairaalan ensimmäiset potilaat ovat olleet leikkauspotilaita, joiden hoito kestää viikkoja. Maanjäristyksestä on yli kaksi viikkoa, ja monien murtumat ja vammat ovat ehtineet tulehtua pahasti hoitoon pääsyä odottaessa.
Salmela aloitti Punaisen Ristin uransa neljättäkymmenettä vuotta sitten Kuopion Punaisen Ristin Pohjois-Savon piirin hoitoaseman vastuulääkärinä. Nuorena kirurgiaan erikostuvana lääkärinä hän kiinnostui erityisesti sotavammojen hoidosta. Silloin Suomessa oli kaksisataa tuhatta sotainvalidia.
ICRC:n tehtävissä Salmela on ollut Pakistanissa, Afganistanissa, Keniassa ja Thaimaan ja Kamputsean rajalla, monessa näistä paikoista useaan otteeseen. Hän on myös kouluttanut lääkäreitä sotakirurgiassa.
Kuusikymmentäviisivuotiaalla Salmelalla on energiaa vaikka muille jakaa. Hän jaksaa kaiken kiireen keskellä olla myös kiinnostunut kovan paineen alla työskentelevän tiimin hyvinvoinnista. Saarelan mielestä jokainen uusi tehtävä on oppimisen paikka. Bluffilla ei Salmelan mielestä näissä hommissa pärjää. Joukko on niin ammattitaitoista ja kokenutta, että totuus selviää hyvin pian.
Avustustehtävissä pärjää, kun on riittävä tieto, taito ja kokemus, uskoo Salmela. Ne eivät kuitenkaan riitä. Tärkeintä on viime kädessä ihmisen persoona, paikallisten ihmisten ja työtoverien kunnioitus, toteaa Salmela ja lähtee pyykkäämään, kun siihen on vihdoinkin mahdollisuus parin viikon odotuksen jälkeen.
Teksti ja kuvat: Helena Laatio
lähetä
tulosta