kenttasairaala_pakistan.jpg
Millainen on nykyaikainen kenttäsairaala?

Kuvassa Punaisen Ristin kenttäsairaala maanjäristysalueella Pakistanin Muzaffarabadissa lokakuussa 2005.

Suomen Punaisen Ristin varastossa on lähtövalmiina monipuolinen katastrofiyksikkö. Siitä saadaan neljä terveysasemaa, yksi yleissairaala tai yksi kirurginen sairaala. Valmiina ovat myös niiden tietoliikenteeseen tarvittavat laitteistot ja ajoneuvot.

SPR on kouluttanut yli 200 terveydenhuollon, logistiikan, viestinnän ja taloushallinnon ammattilaista, jotka voivat nopeasti lähteä matkaan.

bhuj2001.jpgIntian Punaisen Ristin vapaaehtoiset avustivat kenttäsairaalan pystyttämisessä Bhujissa helmikuussa 2001.

Terveysasemat ja sairaalat on pakattu suuren matkalaukun kokoisiin alumiini- ja pahvilaatikoihin.

 Yleissairaalaan kuuluu noin 1000 ja kirurgiseen sairaalaan noin 900 laatikkoa. Yksi laatikko painaa 20-60 kiloa.

Pakkausten pieni koko ja kevyt paino takaavat sen, että tarvikkeita voidaan kuljettaa perille vaikka aasin selässä. Lisätietoja: www.ifrc.org/what/disasters/eru

SPR:n kenttäsairaalan yksiköt:

1. Yleissairaala
Yleissairaala lähetetään katastrofialueelle, jos siellä ei ole riittävästi terveydenhuollon palveluja. Se tukee alueella toimivia terveysasemia. Sairaalassa on 160 vuodepaikkaa. Se tarjoaa palveluja 150 000 – 200 000 ihmiselle.

eru_leikkaus.jpgKuvassa kenttäsairaalan leikkausosasto Pakistanissa 2005.

Sairaalan erikoisaloja ovat kirurgia, sisätaudit, infektio- ja trooppiset taudit, äitiyshuolto, gynekologia, lastentaudit, poliklinikka sekä rokotus- ja ruokaohjelmat tarvittaessa.

2. Terveysasema
Terveysasema lähetetään katastrofialueelle, jos sieltä puuttuvat perusterveydenhuollon palvelut tai niitä ei ole riittävästi. Se vastaa 20 000 – 30 000 ihmisen perusterveydenhuollosta. Asemalla on 20-paikkainen vuodeosasto. Tarvittaessa potilaat siirretään jatkohoitoon sairaalaan.

Terveysaseman vastuulla ovat raskauden seuranta ja synnytykset, neuvolapalvelut ja rokotukset, infektio- ja trooppisten tautien ehkäisy ja hoito, loukkaantuneiden ensiapu ja hoito, väestön ravitsemustilanteen kartoitus sekä terveysneuvonta.

3. Kirurginen sairaala
Sairaala on suunniteltu hoitamaan sodan uhreja. Se voidaan lähettää myös mille tahansa katastrofialueelle, missä tarvitaan kirurgista hoitoa. Sairaalassa on 80 vuodepaikkaa.

4. Tietoliikenneyksikkö
Yksikkö lähetetään katastrofialueelle, jolla tietoliikenneyhteydet ovat puutteelliset tai puuttuvat kokonaan.

Osa kansainvälistä verkostoa

Suomalaisten sairaalat ja terveysasemat kuuluvat kansainvälisen Punaisen Ristin avustusjärjestelmään. Kansainvälisen Punaisen Ristin yksiköitä kutsutaan nimellä ERU (Emergency Response Unit). Ne on tarkoitettu nopean ja tehokkaan avun antamiseen.

Yksiköitä on useiden maiden Punaisilla Risteillä: terveysasemat Saksassa, Norjassa, Espanjassa, Japanissa ja Suomessa; sairaalat Saksassa, Norjassa ja Suomessa; logistiikkayksiköt Iso-Britanniassa ja Tanskassa; vesi-ja hygieniayksiköt Saksassa, Ruotsissa, Itävallassa ja Espanjassa; tietoliikenneyksiköt Saksassa, Itävallassa, Espanjassa ja Suomessa.

Kunkin maan Punainen Risti vastaa yksikköjensä kuluista neljän kuukauden ajan. Sen jälkeen ne luovutetaan joko paikalliselle Punaiselle Ristille tai Puolikuulle, paikallisille viranomaisille tai kansainväliselle Punaiselle Ristille. Yksiköt voidaan myös tuoda takaisin.

Milloin sairaala lähetetään?

kenttasairaala_lastaus_2001.jpg
SPR:n kenttäsairaala lähti Intian Bhujiin maanjäristysalueelle Pirkkalan lentokentältä 29.1.2001.

Suomen Punainen Risti lähettää apua kansainvälisen Punaisen Ristin pyynnön perusteella.

Pyyntö perustuu katastrofialueella tehtyyn tarvekartotukseen, jonka on tehnyt paikallinen Punainen Risti tai Puolikuu yhdessä kansainvälisen Punaisen Ristin työntekijöiden, muiden avustusjärjestöjen, asukkaiden ja viranomaisten kanssa.

Punaisen Ristin apu kulkee oman verkoston kautta. Sitä varten Punaisen Ristin tai Puolikuun yhdistys toimii 185 maassa, 97 miljoonan jäsenen ja vapaaehtoisen voimin. Kansainvälisen Punaisen Ristin toimistot ja työntekijät löytyvät maailman joka kolkasta.

Kuvat: Helena Laatio, Lasse Kylänpää ja Jyrki Luukkonen