pakistan_jakelu.jpg
Paikallinen Puolikuu takaa avun perillemenon

Pakistanin vuoristossa, maanjäristyksen pahoin tuhoamalla Kashmirin alueella, on kerrankin aurinkoinen päivä. Se tietää hyvää päivää Punaiselle Ristille, sillä sen avustushelikopterit pääsevät ilmaan heti aamulla.

Haraman jakelupaikkaan Neelum-joen rantaan lentää hetkessä alueen pääkaupungista Muzaffarabadista. Vastassa ovat paikalliset kyläpäälliköt sekä Pakistanin Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset, jotka yöpyvät teltassa jakelupaikan läheisyydessä. Haramasta jaetaan avustuksia 21 kylään, lähes 15 000 ihmiselle. Jokaisella kylällä on omat jakelupäivänsä, jolloin kylän edustajat tulevat tavaroita noutamaan. Maa tavan mukaisesti mukana on myös sukulaiset ja kylänmiehet, joten väkeä on paikalla toista sataa. 

Helikopteri käy pudottamassa avustustavaroita kuorma kerrallaan Muzaffarabadissa sijaitsevasta varastosta ja paikalliset kyläläiset kasaavat ne valtavaksi keoksi läheiselle aukiolle. Punaisen Ristin ja Puolikuun yhteinen tehtävä on valvoa, että apua riittää kaikille tarvitseville, ja että se jaetaan tasapuolisesti. Jakelu sujuu tällä kertaa rauhallisesti, ainoastaan muutama avunsaaja seuraa jakelutiimiä ja pyytää lisää avustusta.

- Selvitä hänelle, että me emme voi antaa yhdelle ihmiselle mitään ylimääräistä, pyytää Punaisen Ristin kansainvälisen komiten työntekijä Anita Yeomans paikalliselta kollegaltaan. Punaisen Ristin tiimiin kuuluu kaksi pakistanilaista työntekijää, jotka avustavat jakeluissa. 

- Muuten meidän täytyy antaa kaikille.

- Jos hänen nimeään ei ole listassa, kerro, että hänen täytyy odottaa vielä viikko. Sitten jaamme uudelleen heidän alueelleen, Yeomans selvittää kärsivällisesti.

pakistan_jakelu3.jpgAvustukset jaetaan tarkoin määriteltyjen periaatteiden mukaan. Avunsaajista on tehty listat, josta selviää ihmisten lukumäärä kussakin kylässä. Listojen teossa Punaista Ristiä auttoi Pakistanin armeija, joka kiersi järistyksen jälkeen alueella selvittämässä avun tarvetta. Punaisen Ristin ja Puolikuun työntekijät ovat sittemmin tarkistaneet ja täydentäneet listoja tekemällä pistokokeita kyliin.

Avun tasainen jakautuminen ei ole itsestäänselvyys maassa, jossa kyläpäälliköt käyttävät suurta valtaa ja sukulaisten suosiminen on yleistä. Avun puolueeton jakaminen ei siksi ollut alussa helppoa myöskään paikalliselle Puolikuulle. Kansainvälisen Punaisen Ristin tuella ja valvonnassa jakelu on kuitenkin saatu toimimaan.

- Alussa kentältä tuli paljon valituksia mm. omien sukulaisten suosimisesta avustusten jakamisessa. Tilanne on parantunut huomattavasti, nyt jakelut hoituvat lähes ongelmitta, kertoo Punaisen Ristin ja Puolikuun yhteistyötä koordinoiva Kathleen Graf.

Pakistanin Punaisella Puolikuulla on käynnissä myös täysin itsenäisiä avustusoperaatioita. He mm. avustavat paikallisia tilapäissuojien rakentamisessa.

Koulun penkiltä avustustyöntekijäksi

Muzaffarabadin alueella paikallisen Puolikuun vapaaehtoisia koordinoi Tasawar Gardeyi. Hän on ollut Pakistanin Puolikuun jäsen kuusi vuotta ja oli mukana perustamassa paikallisosastoa kotikylänsä läheisyyteen. Kylä kuuluu maanjäristyksen pahiten tuhoamiin alueisiin.  Ennen maanjäristystä Tasawat työskenteli viestintätehtävissä Pakistanin valtion palveluksessa.

pakistan_jakelu2.jpgMuzaffarabadista kotoisin olevat Tamoor Hassan ja Fouzia Rafia (kuvassa keskellä) ovat kansainvälisen Punaisen Ristin palveluksessa ja heidän tehtävänsä on valvoa avustuksia paikan päällä.

Hassan ja Rafia mm. pitävät kirjaa siitä, että kukin perhe saa oikean määrän avustustarvikkeita.

Hassan opiskeli ennen järistystä sotilasakatemiassa Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa. Hän aikoo jatkaa opiskelujaan Muzaffarabadissa sitten, kun se mahdollista.

Rafia on valmistunut ekonomiksi Muzaffarabadin alueen omasta yliopistosta. Yliopisto tuhoutui järistyksessä pahoin ja useita satoja opiskelijoita kuoli. Toistaiseksi yliopiston toiminta on siirretty Muzaffarabadiin.

Sekä Hassan että Rafia työskentelivät aluksi päivä kerrallaan, nyt heillä on työsopimus Punaisen Ristin kanssa kuukaudeksi eteen päin. He ovat valmiita olemaan mukana niin pitkään kuin tarve vaatii - muut tulevaisuuden suunnitelmat saavat toistaiseksi odottaa.

Teksi ja kuvat: Johanna Lassy-Mäntyvaara
Muzaffarabad/Harama