Trinidad ja Tobago: Paikallinen Punainen Risti perustaa valmiusryhmiä

Trinidad ja Tobagon saarivaltio muodostuu kahden pääsaaren lisäksi paristakymmenestä pienestä saaresta, jotka kaikki ovat alttiina meren tuomille säämuutoksille. Vuosittaiset rankkasateet aiheuttavat tulvia ja synnyttävät maanvyörymiä paljaiksi hakatuilla vuorenrinteillä. Sadekausien jälkeen saarille iskee kuivuus.

Suomen Punainen Risti tukee Karibian alueen Punaisten Ristien työtä maiden katastrofivalmiuden parantamiseksi. Lisäksi Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa tuettiin vuosina 2007-2009 kerhoja, joissa nuoret tutustuvat verenluovutukseen ja terveisiin elämäntapoihin. Kerhot vahvistavat samalla alueen katastrofivalmiutta, sillä hurrikaanin tai tulvan iskiessä verivalmisteiden tarve kasvaa nopeasti.

Meren liikkeet ovat muuttuneet ennakoimattomiksi

Karibian maissa tapahtuvat luonnonkatastrofit liittyvät yleensä mereen. Suurin osa alueen väestöstä asuu katastrofialttiilla rannikolla. Luonnonmullistukset vaikeuttavat eniten kaikkein köyhimpien elämää, sillä onnettomuuden jälkeen uuden elämän aloittaminen vähin varoin on vaikeaa.

Karibian alueen hurrikaanikausi kestää yleensä kesäkuusta marraskuuhun. Viime vuosina erityisiä ongelmia on tuottanut luonnonilmiöiden ennakoimattomuus: meriveden lämpötilan vaihtelut, epäsäännölliset sateet sekä voimakkaat tulvat, kuivuus ja lämpöaallot uhkaavat alueen tasapainoa.

Valmiustyöllä ehkäistään luonnonmullistusten tuhoja

Kansainvälinen Punainen Risti toteutti Surinamissa, Bahamalla sekä Trinidad ja Tobagossa vuosina 2008-2009 ohjelman, jonka avulla parannettiin alueen asukkaiden kykyä ennakoida luonnonkatastrofeja ja lievittää niiden seurauksia. Hankkeen tuella perustettiin vapaaehtoisten valmius- ja ensiapuryhmiä, jotka kartoittavat omat kotiseutunsa riskejä sekä osallistuvat ihmisten auttamiseen ja evakuointiin viranomaisten apuna.

Suomen Punainen Risti tuki Karibian alueen katastrofivalmiusohjelmaa katastrofirahastostaan ja lähetti alueelle avustustyöntekijän auttamaan hankkeen toteuttamisessa. Puoli vuotta kestänyt ohjelma päättyi suunnitellusti kesällä 2009, jolloin osallistujamaiden Punaisen Ristin yhdistykset ottivat katastrofivalmiustoiminnan jatkamisen vastuulleen.

Yhteistyö jatkuu

Nyt Suomen Punainen Risti jatkaa työtään Karibian alueella. Trinidad ja Tobagossa sekä pienessä St. Vincentin ja Grenadiinien saarivaltiossa toteutettavalla hankkeella vahvistetaan vapaaehtoisten ensiapu- ja pelastusryhmien valmiutta toimia hätätilanteissa. Työn perustaksi paikallisia Punaisen Ristin yhdistyksiä autetaan laatimaan kattavat valmiussuunnitelmat, joissa sovitaan järjestön tehtävistä katastrofin sattuessa ja työnjaosta muiden toimijoiden kanssa.

Kyläyhteisöt toteuttavat myös pieniä hankkeita, joilla kylien turvallisuutta parannetaan. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Krista Brandt kertoo, että kyläläiset muun muassa rakentavat salaojituksia tulvaherkille paikoille ja varautuvat hurrikaaneihin rakennushankkeilla.

- Jos esimerkiksi kylään johtaa vain yksi tie, on tärkeää pystyä ohjaamaan vedenkulku siten, ettei se estä tien käyttämistä, hän sanoo. - Hiekkarinteisiin istutetaan kasvillisuutta, jonka juuret sitovat maata ja ehkäisevät maanvyöryjä. Asuinrakennuksia vahvistetaan kulmaraudoilla hurrikaanien varalta. Yhtenä ideana eräässä kylässä on perustaa yhteistyössä palokunnan ja poliisin kanssa johtokeskustyyppinen tila, josta voi koordinoida avustusoperaatiota esimerkiksi tulvien aikana, Brandt listaa esimerkkejä valmiushankkeista.

Paikan päällä hanketta koordinoi Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä. Hanke päättyy vuonna 2011 ja sen rahoittamiseen saadaan tukea Euroopan unionin humanitaarisen avun yksiköltä ECHO:lta ja Suomen ulkoministeriöltä.

nuolioikealle.GIF Karibian alueen Punaisten Ristien yhteiset sivut (englanniksi)

Vapaaehtoinen verenluovutus yleistyy vähitellen

Kansainvälinen Punainen Risti kannustaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian nuoria osallistumaan vapaaehtoisiin verenluovutuksiin. Viime aikoihin asti veren saatavuus on ollut alueella heikkoa.

- Kun joutuu sairaalaan, ensin omaiset ovat ruvenneet selvittämään, voiko heidän omaa vertaan käyttää hoidossa. Jos omaiset eivät voi luovuttaa, niin sitten sukulaiset, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Kimmo Juvas kertoo. – Potilaat joutuivat usein itse ostamaan verta.

Veren luovuttamisesta annettiin pieni korvaus.

- Se on huono juttu, koska silloin helposti tulee mukaan ihmisiä, joiden veri ei ole ihan puhdasta. Vapaaehtoinen verenluovutus on yleistynyt Latinalaisessa Amerikassa viimeisen kymmenen vuoden kuluessa, Juvas selittää.

Veripankin ylläpitäminen on edullisempaa, kun verestä ei tarvitse maksaa. Näin verivalmisteita riittää köyhässäkin maassa kaikille tarvitseville. Säännöllisesti verta luovuttavien vapaaehtoisten avulla onnettomuuksissa menehtyneiden ja tauteihin kuolleiden määrää voidaan vähentää merkittävästi.

Nuoret yhdistävät verenluovutuksen ja terveelliset elämäntavat

Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 16-25 -vuotiaat nuoret ovat perustaneet yliopistoihin ja oppilaitoksiin Club25-kerhoja, joissa he tutustuvat verenluovutukseen. Kerholaisten tavoitteena on luovuttaa verta parikymmentä kertaa 25 vuoden ikään mennessä ja juurruttaa säännöllinen verenluovutus pysyväksi tavaksi. Samanlaisia nuorten kerhoja toimii myös Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Juvaksen mukaan kerhot ovat olleet Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla suuri menestys. Nuoret ovat lähteneet mukaan niin innokkaasti, että säännöllisten verenluovuttajien määrä on lähtenyt kasvuun. Club25–kerhoja toimii alueella jo yli 20 maassa.

- Sitä kautta ne ovat muodostaneet ketjun Meksikosta Tulimaahan saakka, Juvas toteaa tyytyväisenä.

Nuoret ovat sopiva kohderyhmä monestakin syystä.

- Siten saa aika hyvin perille viestiä terveistä elintavoista. Viesti leviää nuorten avulla perheisiin ja kouluihin. Se vaikuttaa heihin koko loppuelämän ja on ollut yksi tapa saada nuoria yhteen. Nuoret voivat myös olla riskiryhmä esimerkiksi sukupuolitautien ja hiv/aidsin osalta, Juvas tiivistää.

Club25–kerhoissa nuorille tarjotaan tietoa hiv-epidemiasta, päihteistä, liikenneturvallisuudesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi kerhot järjestävät ensiapukursseja ja erilaisia liikuntatapahtumia, kuten jalkapalloturnauksia.

Suomen Punainen Risti on tukenut verenluovutusjärjestelmän kehittämistä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla jo 1990-luvun alusta lähtien. Nuorten Club25-toimintaa tuettiin vuosina 2007-2009.

email lähetä | tulosta
*
trinidad ja tobago

Asukasluku:
1 328 000

Pinta-ala:
5130 km²

Pääkaupunki: 
Port of Spain

Bruttokansantuote:
$ 16 800/asukas

Eliniänodote:
66/72 vuotta (miehet/naiset)

Lapsikuolleisuus:
38/1000 lasta

*
suomen punaisen ristin apu trinidad ja tobagoon

2010:
Katastrofivalmiuden parantamiseen Trinidad ja Tobagossa sekä St. Vincent ja Grenadiinien saarivaltiossa 525 000 euroa, josta 420 000 euroa Euroopan unionilta, 52 500 euroa ulkoministeriöltä ja 52 500 euroa katastrofirahastosta

2009:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 138 900 euroa, josta 118 100 euroa ulkoministeriöltä

2008:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 88 900 euroa, josta 75 600 euroa ulkoministeriöltä

Karibian alueen katastrofivalmiuden kehittämiseen 77 000 euroa, josta 17 000 euroa avustustyöntekijän lähettämiseen alueelle

2007:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 88 900 euroa, josta 75 600 euroa ulkoministeriöltä