Surinam: Ilmastonmuutos näkyy Surinamissa

Surinam sijaitsee päiväntasaajan tuntumassa Guyanan tasangolla. Valtaosa maan väestöstä asuu pohjoisen alavalla rannikkoseudulla. Rannikko ja jokien varrella sijaitsevat kylät ovat viime vuosina joutuneet kerta toisensa jälkeen tulvien valtaan.

Kansainvälinen Punainen Risti toteuttaa Surinamissa, Bahamalla sekä Trinidad ja Tobagossa ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa alueen asukkaiden kykyä ennakoida luonnonkatastrofeja ja lievittää niiden seurauksia. Suomen Punainen Risti on tukenut ohjelmaa katastrofirahastonsa turvin. Lisäksi Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa tuettiin vuosina 2007-2009 kerhoja, joissa nuoret tutustuvat verenluovutukseen ja terveisiin elämäntapoihin. Kerhot vahvistavat samalla alueen katastrofivalmiutta, sillä hurrikaanin tai tulvan iskiessä verivalmisteiden tarve kasvaa nopeasti.

Meren liikkeet ovat muuttuneet ennakoimattomiksi

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Kimmo Juvas kertoo, että Karibian maissa tapahtuvat luonnonkatastrofit liittyvät yleensä mereen.

- Nilllä on samankaltaisia ongelmia. Surinam ei ole saarivaltio, mutta suurin osa väestöstä asuu rannikolla. Niissä on paljon köyhää väestöä, joka on haavoittuvaista, Juvas toteaa.

Karibian alueen hurrikaanikausi kestää yleensä kesäkuusta marraskuuhun. Viime vuosina erityisiä ongelmia on tuottanut luonnonilmiöiden ennakoimattomuus: meriveden lämpötilan vaihtelut, epäsäännölliset sateet sekä voimakkaat tulvat, kuivuus ja lämpöaallot uhkaavat alueen tasapainoa.

Katastrofivalmiusohjelman tuella alueen asukkaat ovat kartoittaneet oman kotiseutunsa riskejä, kuten hurrikaaneille alttiita syrjäseutuja ja alavalla seudulla sijaitsevia viljelyksiä, jotka jäävät tulvan alle rankkasateiden iskiessä. Juvas kertoo, että paikalliset Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat muodostaneet valmius- ja ensiapuryhmiä, jotka tarvittaessa osallistuvat ihmisten auttamiseen ja evakuointiin viranomaisten apuna. Yhteistyö esimerkiksi terveys-, pelastus- ja maatalousviranomaisten kanssa onkin olennainen osa katastrofivalmiuden kehittämistä.

Suomen Punainen Risti on tukenut Karibian alueen katastrofivalmiusohjelmaa 77 000 eurolla, josta osa käytettiin suomalaisen avustustyöntekijän lähettämiseen alueelle auttamaan hankkeen toteuttamisessa. Vuonna 2008 alkanut puolivuotinen ohjelma päättyi kesällä 2009, jolloin osallistujamaiden Punaisen Ristin yhdistykset ottivat katastrofivalmiustoiminnan jatkamisen vastuulleen.

Surinamin nuoret yhdistävät verenluovutuksen ja terveet elämäntavat

Kansainvälinen Punainen Risti kannustaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian nuoria osallistumaan vapaaehtoisiin verenluovutuksiin. Viime aikoihin asti veren saatavuus on ollut alueella heikkoa.

- Kun joutuu sairaalaan, ensin omaiset ovat ruvenneet selvittämään, voiko heidän omaa vertaan käyttää hoidossa. Jos omaiset eivät voi luovuttaa, niin sitten sukulaiset, Kimmo Juvas kertoo. – Potilaat joutuivat usein itse ostamaan verta.

Veren luovuttamisesta annettiin pieni korvaus.

- Se on huono juttu, koska silloin helposti tulee mukaan ihmisiä, joiden veri ei ole ihan puhdasta. Vapaaehtoinen verenluovutus on yleistynyt Latinalaisessa Amerikassa viimeisen kymmenen vuoden kuluessa, Juvas selittää.

Veripankin ylläpitäminen on edullisempaa, kun verestä ei tarvitse maksaa. Näin verivalmisteita riittää köyhässäkin maassa kaikille tarvitseville. Säännöllisesti verta luovuttavien vapaaehtoisten avulla onnettomuuksissa menehtyneiden ja tauteihin kuolleiden määrää voidaan vähentää merkittävästi.

Nuoret pelastavat ihmishenkiä luovuttamalla verta

Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 16-25 -vuotiaat nuoret ovat perustaneet yliopistoihin ja oppilaitoksiin Club25-kerhoja, joissa he tutustuvat verenluovutukseen. Kerholaisten tavoitteena on luovuttaa verta parikymmentä kertaa 25 vuoden ikään mennessä ja juurruttaa säännöllinen verenluovutus pysyväksi tavaksi. Samanlaisia nuorten kerhoja toimii myös Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Juvaksen mukaan kerhot ovat olleet Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla suuri menestys. Nuoret ovat lähteneet mukaan niin innokkaasti, että säännöllisten verenluovuttajien määrä on lähtenyt kasvuun. Club25–kerhoja toimii alueella jo yli 20 maassa.

- Sitä kautta ne ovat muodostaneet ketjun Meksikosta Tulimaahan saakka, Juvas toteaa tyytyväisenä.

Nuoret ovat sopiva kohderyhmä monestakin syystä.

- Siten saa aika hyvin perille viestiä terveistä elintavoista. Viesti leviää nuorten avulla perheisiin ja kouluihin. Se vaikuttaa heihin koko loppuelämän ja on ollut yksi tapa saada nuoria yhteen, Juvas tiivistää. - Nuoret voivat myös olla riskiryhmä esimerkiksi sukupuolitautien ja hiv/aidsin osalta.

Club25–kerhoissa nuorille tarjotaan tietoa hiv-epidemiasta, päihteistä, liikenneturvallisuudesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi kerhot järjestävät ensiapukursseja ja erilaisia liikuntatapahtumia, kuten jalkapalloturnauksia.

Suomen Punainen Risti on tukenut verenluovutusjärjestelmän kehittämistä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla jo 1990-luvun alusta lähtien. Nuorten Club25-toimintaa tuettiin vuosina 2007-2009.

email lähetä | tulosta
*
surinam

Asukasmäärä:
455 000

Pinta-ala:
163 270 km²

Pääkaupunki: 
Paramaribo

Bruttokansantuote:
$ 7720/asukas

Eliniänodote:
57/61 vuotta (miehet/naiset)

Lapsikuolleisuus:
39/1000 lasta

*
suomen punaisen ristin apu surinamiin

2009:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 138 900 euroa, josta 118 100 euroa ulkoministeriöltä

2008:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 88 900 euroa, josta 75 600 euroa ulkoministeriöltä

Karibian alueen katastrofivalmiuden kehittämiseen 77 000 euroa, josta 17 000 euroa avustustyöntekijän lähettämiseen alueelle

2007:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 88 900 euroa, josta 75 600 euroa ulkoministeriöltä