Tyynenmeren saaret ovat maantieteellisesti ja kulttuuritaustoiltaan hyvin erilaisia. Myös elintaso, taloudellinen kehitys ja terveysongelmat vaihtelevat eri valtioiden välillä. Yhteistä niille ovat usein toistuvat luonnononnettomuudet, kuten hirmumyrskyt, hyökyaallot ja maanjäristykset.

Salomonsaarille iski voimakas tsunami huhtikuussa 2007, kun maanjäristys vavisutti saariston länsiosaa. Huolellisesta valmistautumisesta oli hyötyä, sillä paikallinen Punainen Risti pystyi käynnistämään hätäapuoperaation nopeasti hyökyaaltojen vetäydyttyä. Salomonsaarten vapaaehtoiset olivat vahvistaneet katastrofivalmiuttaan osallistumalla Tyynenmeren saarten yhteiseen terveyshankkeeseen.

Tyynenmeren terveyshanke tuki paikallisia Punaisen Ristin yhdistyksiä

Suomen Punainen Risti tuki Tyynenmeren alueella vuosina 1999-2005 toteutettua terveyshanketta, johon osallistui 12 Punaisen Ristin yhdistystä: Cookinsaaret, Fidzi, Kiribati, Marshallinsaaret, Mikronesian liittovaltio, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Samoa, Salomonsaaret, Tonga, Tuvalu ja Vanuatu.

Hankkeen tavoitteena oli tehostaa Tyynenmeren alueen Punaisten Ristien toimintaa niin, että ne voivat itse suunnitella, toteuttaa ja arvioida tehokkaita terveysohjelmia. Ohjelmien oli vastattava paikallisten ihmisten tarpeisiin.

Ensi sijalla oli yhteisökeskeinen ensiapuhanke, jossa hätäensiavun lisäksi parannettiin esimerkiksi kuumeen, ripulin ja hengitystietulehdusten hoitoa. Lisäksi alueella käynnistettiin HIV/AIDS-työ.

Koska saarten väestö on täysin riippuvainen omasta verivarastosta, terveyshankkeessa panostettiin myös vapaaehtoisten verenluovuttajien rekrytointiin.

Tulokset ovat rohkaisevia

Alueella työskennellyt Suomen Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja Hannele Virtanen kertoo, että hankkeella on ollut tuloksia. Tyynenmeren Punaisen Ristin yhdistykset ovat nyt entistä omavaraisempia.

- Paras tulos oli, että yhdistykset pystyvät tekemään omia ohjelmasuunnitelmia ja saavat niihin ulkopuolista rahoitusta, Virtanen toteaa. – Verkostoituminen lisääntyi myös.

Lupaavia esimerkkejä Punaisen Ristin yhdistysten tehostuneesta toimintakyvystä on saatu sittemmin lisää. Virtasen saapuessa alueelle monissa Tyynenmeren maissa ei tunnustettu HIV/AIDSin olemassaoloa lainkaan. Nyt HIV/AIDS-työtä tehdään jo useimmissa alueen Punaisen Ristin yhdistyksissä. Parantuneita katastrofivalmiustaitoja on tarvittu niin maanjäristyksissä kuin hirmumyrskyissäkin. 

Katastrofivalmius- ja ensiaputaidot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi paitsi luonnononnettomuuksissa, myös ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa.

– Salomonin saarilla ja Fidzillä oli aseellinen konflikti, jossa koulutetut vapaaehtoiset tekivät merkittävää pelastustyötä antamalla ensiapua ja evakuoimalla haavoittuneita, Virtanen kertoo.

Myös veripankkien toiminta saatiin kestävämmälle pohjalle.

- Fidzillä nostettiin verenluovuttajien rekrytointimäärää juuri ennen kuin sisällissota syttyi, Virtanen sanoo. – Veripankit olivat täynnä sodan syttyessä.

Tyynenmeren terveyshanke päättyi suunnitelman mukaisesti vuonna 2005, jolloin paikalliset Punaisen Ristin yhdistykset ja Global Fund –rahasto ottivat hankkeen jatkamisen vastuulleen. Vuonna 2005 Suomen Punainen Risti tuki Oseanian alueellista terveyshanketta 80 000 eurolla.

Salomonsaarten Punainen Risti reagoi nopeasti tsunamiin

Salomonsaarten länsiosissa sattui huhtikuun 2007 alussa maanjäristys, joka oli alueella voimakkain yli sataan vuoteen. Tuhoa lisäsivät lukuisat jälkijäristykset, jotka synnyttivät pahimmillaan jopa kymmenen metrin korkuisia hyökyaaltoja. Monia kyliä huuhtoutui mereen.

Kaiken kaikkiaan maanjäristyksestä ja tsunameista kärsi arviolta jopa 15 000 ihmistä. Pahiten vaurioitui Gizon saari, jolla ainakin 2000 ihmistä menetti kotinsa.

Salomonsaarten Punainen Risti aloitti avun tarpeen arvioinnin ja avustustarvikkeiden jakamisen välittömästi. Auttamista vaikeutti se, että alue on hyvin hajanainen ja useille vahinkoa kärsineille alueille pääsee ainoastaan meriteitse. Vaikeapääsyisimmille seuduille apua vietiin kanooteilla.

Suomen Punainen Risti auttoi kansainvälisen Punaisen Ristin kautta maanjäristyksen uhreja 50 000 eurolla. Varat käytetään välttämättömiin avustustarvikkeisiin ja alueelle lähetettävään asiantuntija-apuun.

Kuva: Rosemarie North/IFRC