Asukasluku:
327 000
Pinta-ala:
13 940 km²
Pääkaupunki:
Nassau
Eliniänodote:
71/77 vuotta (miehet/naiset)
Lapsikuolleisuus:
14/1000 lasta
Bahamalaisille ilmastonmuutos on konkreettinen uhka: Bahaman valtio muodostuu sadoista saarista, jotka ovat kaikki matalia. Meren pinnan kohotessa monet saaret ovat vaarassa kadota mereen.
Kansainvälinen Punainen Risti toteuttaa Surinamissa, Bahamalla sekä Trinidad ja Tobagossa ohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa alueen asukkaiden kykyä ennakoida luonnonkatastrofeja ja lievittää niiden seurauksia. Mukana työssä on ollut myös Suomen Punainen RIsti. Lisäksi Karibialla ja Latinalaisessa Amerikassa on tuettu kerhoja, joissa nuoret tutustuvat verenluovutukseen ja terveisiin elämäntapoihin. Hanke on vahvistanut samalla alueen katastrofivalmiutta, sillä hurrikaanin tai tulvan iskiessä verivalmisteiden tarve kasvaa nopeasti.
Meren liikkeet ovat muuttuneet ennakoimattomiksi
Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Kimmo Juvas kertoo, että Karibian maissa tapahtuvat luonnonkatastrofit liittyvät yleensä mereen.
- Niillä on samankaltaisia ongelmia. Surinam ei ole saarivaltio, mutta suurin osa väestöstä asuu rannikolla. Niissä on paljon köyhää väestöä, joka on haavoittuvaista, Juvas toteaa.
Karibian alueen hurrikaanikausi kestää yleensä kesäkuusta marraskuuhun. Viime vuosina erityisiä ongelmia on tuottanut luonnonilmiöiden ennakoimattomuus: meriveden lämpötilan vaihtelut, epäsäännölliset sateet sekä voimakkaat tulvat, kuivuus ja lämpöaallot uhkaavat alueen tasapainoa.
Katastrofivalmiusohjelman tuella alueen asukkaat ovat kartoittaneet oman kotiseutunsa riskejä, kuten hurrikaaneille alttiita syrjäseutuja ja alavalla seudulla sijaitsevia viljelyksiä, jotka jäävät tulvan alle rankkasateiden iskiessä. Juvas kertoo, että paikalliset Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat muodostaneet valmius- ja ensiapuryhmiä, jotka tarvittaessa osallistuvat ihmisten auttamiseen ja evakuointiin viranomaisten apuna. Yhteistyö esimerkiksi terveys-, pelastus- ja maatalousviranomaisten kanssa onkin olennainen osa katastrofivalmiuden kehittämistä.
Suomen Punainen Risti on tukenut Karibian alueen katastrofivalmiusohjelmaa 77 000 eurolla, josta osa käytettiin suomalaisen avustustyöntekijän lähettämiseen alueelle auttamaan hankkeen toteuttamisessa. Vuonna 2008 alkanut puolivuotinen ohjelma päättyi kesällä 2009, jolloin osallistujamaiden Punaisen Ristin yhdistykset ottivat katastrofivalmiustoiminnan jatkamisen vastuulleen.
Karibian alueen Punaisten Ristien yhteiset sivut (englanniksi)
Vapaaehtoisuus on toimivan verenluovutusjärjestelmän ydin
Kansainvälinen Punainen Risti kannustaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian nuoria osallistumaan vapaaehtoisiin verenluovutuksiin. Viime aikoihin asti veren saatavuus on ollut alueella heikkoa.
- Kun joutuu sairaalaan, ensin omaiset ovat ruvenneet selvittämään, voiko heidän omaa vertaan käyttää hoidossa. Jos omaiset eivät voi luovuttaa, niin sitten sukulaiset, Kimmo Juvas kertoo. – Potilaat joutuivat usein itse ostamaan verta.
Veren luovuttamisesta annettiin pieni korvaus.
- Se on huono juttu, koska silloin helposti tulee mukaan ihmisiä, joiden veri ei ole ihan puhdasta. Vapaaehtoinen verenluovutus on yleistynyt Latinalaisessa Amerikassa viimeisen kymmenen vuoden kuluessa, Juvas selittää.
Veripankin ylläpitäminen on edullisempaa, kun verestä ei tarvitse maksaa. Näin verivalmisteita riittää köyhässäkin maassa kaikille tarvitseville. Säännöllisesti verta luovuttavien vapaaehtoisten avulla onnettomuuksissa menehtyneiden ja tauteihin kuolleiden määrää voidaan vähentää merkittävästi.
Nuoret pelastavat ihmishenkiä luovuttamalla verta
Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 16-25 -vuotiaat nuoret ovat perustaneet yliopistoihin ja oppilaitoksiin Club25-kerhoja, joissa he tutustuvat verenluovutukseen. Kerholaisten tavoitteena on luovuttaa verta parikymmentä kertaa 25 vuoden ikään mennessä ja juurruttaa säännöllinen verenluovutus pysyväksi tavaksi. Samanlaisia nuorten kerhoja toimii myös Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Juvaksen mukaan kerhot ovat olleet Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla suuri menestys. Nuoret ovat lähteneet mukaan niin innokkaasti, että säännöllisten verenluovuttajien määrä on lähtenyt kasvuun. Club25–kerhoja toimii alueella jo yli 20 maassa.
- Sitä kautta ne ovat muodostaneet ketjun Meksikosta Tulimaahan saakka, Juvas toteaa tyytyväisenä.
Nuoret ovat sopiva kohderyhmä monestakin syystä.
- Siten saa aika hyvin perille viestiä terveistä elintavoista. Viesti leviää nuorten avulla perheisiin ja kouluihin. Se vaikuttaa heihin koko loppuelämän ja on ollut yksi tapa saada nuoria yhteen. Nuoret voivat myös olla riskiryhmä esimerkiksi sukupuolitautien ja hiv/aidsin osalta, Juvas tiivistää.
Club25–kerhoissa nuorille tarjotaan tietoa hiv-epidemiasta, päihteistä, liikenneturvallisuudesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi kerhot järjestävät ensiapukursseja ja erilaisia liikuntatapahtumia, kuten jalkapalloturnauksia.
Suomen Punainen Risti on tukenut verenluovutusjärjestelmän kehittämistä latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla jo 1990-luvun alusta lähtien. Nuorten Club25-toimintaa tuettiin vuosina 2007-2009.
Asukasluku:
327 000
Pinta-ala:
13 940 km²
Pääkaupunki:
Nassau
Eliniänodote:
71/77 vuotta (miehet/naiset)
Lapsikuolleisuus:
14/1000 lasta
2009:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 138 900 euroa, josta 118 100 euroa ulkoministeriöltä
2008:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 88 900 euroa, josta 75 600 euroa ulkoministeriöltä
Karibian alueen katastrofivalmiuden kehittämiseen 77 000 euroa, josta 17 000 euroa avustustyöntekijän lähettämiseen alueelle
2007:
Nuorten verenluovutustoiminnan kehittämiseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 88 900 euroa, josta 75 600 euroa ulkoministeriöltä