Kambodža on 15 miljoonan asukkaan maa Kaakkois-Aasiassa Thaimaan ja Vietnamin välissä. Suurvaltojen Kiinan ja Intian välissä olevan alueen historia on värikäs, ja Kambodža onkin kokenut vuorotellen kukoistuskausia ja vaikeuksia. Punakhmerien hirmuhallinto 1970-luvulla ja sitä seurannut pitkä sisällissota pysäyttivät maan lupaavasti alkaneen kehityksen. Seuraukset näkyvät yhteiskunnassa edelleen. Kambodžan maaperässä on edelleen miljoonia sodan räjähtämättömiä jäänteitä, kuten miinoja, jotka vammauttavat satoja ihmisiä vuosittain.

Kambodža on yksi Aasian köyhimmistä maista. Kolmasosa väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja noin 20 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä. Maanviljely on maan tärkein tulonlähde, sillä 80 prosenttia kambodžalaisista asuu maaseudulla. Kolmasosa kambodžalaisista kärsii ajoittaisesta tai säännöllisestä aliravitsemuksesta. Lähes puolet alle viisivuotiaista on alipainoisia liian yksipuolisen tai vähäisen ruokavalion takia.

Tulvia ja kuivuutta vuoron perään

Kambodžassa on kaksi vuodenaikaa: sadekausi ja kuivakausi. Sadekauden aikana Mekongin tulvavedet valuvat maan keskiosissa sijaitsevaan Tonle Sap -vesistöön nostaen veden pintaa jopa kymmenen metriä. Joka vuosi laajat alueet peittyvät tulvaveden alle. Tulva on elintärkeä osa riisinviljelyä, sillä se tuo pelloille vettä ja ravinteita. Pitkittyessään se aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Vesi saartaa kyläläiset paalujen päälle rakennettuihin taloihin, katkaisee tiet ja tuhoaa sadot.

Koska kastelujärjestelmiä ei ole, kambodžalaiset kärsivät vuosittain myös kuivuuskausista. Mikäli sateet ovat niukat, riisisato voi jäädä kuivuuden takia saamatta. Kambodžan Punainen Risti auttaa kyläläisiä parantamaan katastrofivalmiuttaan, jotta vuoron perään saapuvat tulva- ja kuivuuskaudet eivät syventäisi maaseudun köyhyyttä. Kastelujärjestelmiä ja ruokavarastoja parannetaan ja jokaiselle kylälle tehdään evakuointisuunnitelma tulvien varalle.

Terveystyö Suomen Punaisen Ristin kohteena

Vuonna 2010 Suomen Punainen Risti aloitti ensimmäistä kertaa kahdenvälisen yhteistyön Kambodžan Punaisen Ristin kanssa. Terveyden parantamiseen keskittyvä hanke aloitettiin maan keskiosissa sijaitsevassa Kratiessa. Punaisen Ristin vapaaehtoisia koulutetaan neuvomaan kyläläisiä yleisimmissä terveysasioissa: hygienian parantamisessa ja yleisimpien tautien, kuten malarian, ehkäisemisessä. Kyläläiset pystyvät parantamaan terveyttään jo pienten asioiden avulla, kuten keittämällä juomaveden ja kypsentämällä kananlihan kokonaan.

Yksi osa terveyshanketta on äiti-lapsi-terveyden parantaminen. Jopa 80 prosenttia raskaana olevista kambodžalaisnaisista synnyttää lapsensa kotona ilman terveydenhoitopalveluja. Useimmat naisista eivät myöskään pääse neuvolapalvelujen piiriin. Äitiyskuolleisuus on Kambodžassa Aasian vakavampia. Punaisen Ristin vapaaehtoiset neuvovat raskaana olevia naisia hakeutumaan tarjolla olevien terveyspalvelujen piiriin.

Lintuinfluenssa jatkuvana huolena

Suomen Punainen Risti on tukenut Kambodžassa lintuinfluenssan vastaista työtä Kansainvälisen Punaisen Ristin kautta vuodesta 2007 lähtien. Hanke loppui vuonna 2009, mutta yhteistyö ja taistelu lintuinfluenssaa vastaan jatkuvat. Vuoden 2009 loppuun mennessä lintuinfluenssaan on kuollut Kambodžassa kahdeksan ihmistä. Vaara epidemian leviämiseksi on suuri, sillä lintuinfluenssaa ilmenee linnuissa säännöllisesti, ihmiset ja linnut elävät maaseudulla lähekkäin ja sekä maan sisäinen että rajojen yli suuntautuva lintukauppa on laajaa.

Punaisen Ristin vapaaehtoiset neuvovat kambodžalaisia suojautumaan lintuinfluenssalta muun muassa tarkkailemalla tautien merkkejä linnuissa, huolehtimalla hygieniasta ja estämällä lintujen ja ihmisten kontakteja rakentamalla linnuille häkkejä. Lintuinfluenssaan liittyvää valistustyötä jatketaan myös Suomen Punaisen Ristin vuonna 2010 alkaneessa terveyshankkeessa. Lintuinfluenssahankkeen tulokset ovat olleet hyviä. Maahan on muun muassa perustettu tehokas ilmoitusjärjestelmä, johon ihmiset voivat ilmoittaa tautihavainnoistaan. Verkostoa voitiin käyttää hyväksi myös sikainfluenssaepidemian aikana, jolloin tieto tartuntatapauksista ja taudin hoidosta saatiin nopeasti perille.
 

Kuvat: IFRC 

© Punainen Risti| Lailliset huomautukset | webmaster@redcross.fi

lähetä | tulosta