Lounais-Etiopiassa noin 50 kilometriä Sudanin rajalta elää syrjäinen Surmman kansa. Surmmalaiset kärsivät kulttuurille tyypillisistä perinteistä, huulten ja korvalehtien puhkaisemisesta ja venyttämistä, ja niissä käytettävien likaisisten neuloijen aiheuttamista ongelmista. Haasteena on myös naisten ja tyttöjen lisääntymisterveys. Syrjäseudulla toimivat kuitenkin Etiopian Punaisen Ristin vapaaehtoiset, Nakiti ja Barshar.
Lounaisen Etiopian maasto vaihtelee puolitrooppisesta sademetsästä ja vehreistä kahviviljelmistä kuiviin hiekkasavanneihin. Mitä kauemmas asutuksesta mennään, sitä enemmän teillä tulee vastaan karjaansa paimentavia nuoria miehiä. Lähes umpeen kasvaneet, kuoppaiset ja jokien poikki kulkevat tiet asettavat haasteita eristyksissä asuville Surmmalaisille, vaikka liikkuminen on heidän tapansa elää.
Surmman alueen Kibishin kylän tuhat asukasta elää eristäytyneenä ja vain murto-osa heistä käy lähimmässä kylässä Dimassa aniharvoin. Matkaa yhteensuuntaan kertyy autollakin kokonainen päivä.
Ihmisille aiheuttavat terveysongelmia paikalliselle kulttuurille tyypilliset tavat, kuten huulten ja korvalehtien puhkaiseminen ja venyttäminen, tatuointien ja ihomaalausten teko, ja niissä käytettävät likaiset neulat. Myös naisten ja tyttöjen lisääntymisterveys on haaste. Naisten ja tyttöjen ympärileikkauksesta ei kuitenkaan puhuta ääneen.
Kibishin kylän syrjäisyydestä huolimatta Etiopian Punaisella Ristillä on kylässä vapaaehtoinen, itsekin Surmmalainen Nakiti. Hän kouluttaa kylän naisia synnyttämään turvallisesti ja terveellisesti.
- Kylässä ei ole säännöllistä neuvolatoimintaa, joten matkustan kodista kotiin, ja toimin toisinaan myös kätilönä, Nakiti kertoo.
Kylässä toimii yhden naisen pitämä klinikka, joka vastaanottaa noin 35-40 raskaanaolevaa naista päivässä. Klinikka ei kykene ehkäisemään ongelmia.
- Naiset menevät sinne vain, jos raskausaikana tai synnytyksessä on ongelmia, esimerkiksi jos lapsi on perätilassa. Usein naisilla on takanaan liian monta synnytystä yksin, he ovat heikossa kunnossa ja verenvuotoriski on suuri. Tällöin pitkä matka klinikalle aiheuttaa lisää ongelmia.
Nakitin mukaan koulutuksen ansiosta synnytyksiin liittyvät ongelmat ovat vähentyneet ja lapsi- ja äitikuolleisuusluvut laskeneet.
Mitä pidempi alahuuli, sen naimakelpoisempi nainen
Kylän toinen Etiopian Punaisen Ristin vapaaehtoinen on 25-vuotias Barshar. Hän puolestaan kertoo kyläläisilleen likaisten neulojen aiheuttamista ongelmista.
- Olen kertonut, mitä voi tehdä, ja mitä ei, terveys on pääasia. Hygienia on ongelma, sillä perinteissämme käytetään usein neuloja ja partateriä, jotka ovat likaisia. Nyt niiden käyttö on onneksi vähentynyt, kertoo Barshar.
Naisten alahuulen venyttäminen liittyy naisen naimakelpoisuuteen: mitä pidempi alahuuli, sitä parempi naimakauppa. Kulttuurin pitkien perinteiden lopettaminen ei ole helppoa.
Tarkka työnjako kouluttajien kesken
Barshar valittiin yhteisönsä keskuudesta tehtävään, sillä hän on taitavin ihokoristeluiden tekijä, ja näin hänen asemansa yhteisössä on perusteltu juuri tätä tehtävää varten.
- Tämä työ ei ole naisille, Barshar toteaa ykskantaan. Myös Nakitin työ on rajattu miesten töiden ulkopuolelle. Kulttuurin mukaan mies ei saa olla läsnä naisen synnyttäessä, siksi Nakitin rooli on otettu hyvin vastaan myös miesten keskuudessa. Surmmalaiset eivät halua myöskään yhteisönsä ulkopuolista kouluttajaksi ja auttajaksi.
Kylän asukkaat toivovat useampien ryhtyvän vapaaehtoisiksi kouluttajiksi. Heille olisi tarvetta.
Ylin kuva: Surmmalaiset elävät kymmenien kilometrien päässä lähimmästä kylästä, lähes umpeen kasvaneiden, kuoppaisten ja jokien poikki menevien teiden päässä.
Keskimmäinen kuva: Etiopian Punaisen Ristin vapaaehtoinen Nakiti kouluttaa oman kylänsä naisia synnyttämään terveellisesti ja turvallisesti.
Alin kuva: Kylän toinen vapaaehtoinen Barshar kertoo kylän klinikan edessä, kuinka likaisten neulojen käyttö tatuointien ja ihon puhkaisussa aiheuttaa terveysongelmia.
Lounais-Etiopiassa Bench Majin alueella, noin kahden päivämatkan päässä Surmmasta, Suomen Punainen Risti tukee Etiopian Punaista Ristiä terveysohjelmalla, jonka tavoite on tarjota puhdasta vettä ja hygieniakoulutusta puolelle miljoonalle ihmiselle vuosien 2006-2009 aikana. Tänä vuonna ohjelmaa on laajennettu uusiin kyliin. Malarialta suojaavia hyttysverkkoja on jaettu ja hiv/aids-valistusta aloitettu kylissä.
Lue lisää Bench Majin ohjelmasta
Teksti ja kuvat: Taru Tuohiniemi
lähetä
tulosta