GENEVEN VUODEN 1949 YLEISSOPIMUKSET
Kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet vuoden 1949 Geneven yleissopimukset.
I Geneven sopimus maavoimien haavoittuneiden ja sairaiden kohtelun parantamisesta ("Maasotasopimus", 1949):
- takaa sairaille ja haavoittuneille sotilaille tasapuolisen kohtelun sekä oikeuden suojaan ja hoitoon
- takaa lääkintähuollon ja -henkilökunnan puolueettomuuden ja suojelun.
- määrittelee punaisen ristin ja punaisen puolikuun kansainvälisiksi suojamerkeiksi, joita kantavat henkilöt, kulkuneuvot ja rakennukset eivät saa olla aseellisen toiminnan kohteina
II Geneven sopimus merivoimien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoisten kohtelun parantamisesta ("Merisotasopimus", 1949):
- laajentaa ensimmäisen sopimuksen säännökset merisotaan
III Geneven yleissopimus sotavankien kohtelusta ("Sotavankisopimus", 1949):
- suojaa sotavankeja mielivallalta ja antaa heille oikeuden majoitukseen, ruokaan, terveydenhuoltoon ja yhteydenpitoon omaisten kanssa
- sisältää säädökset vankien vaihdosta, kotiuttamisesta ja oikeusturvasta
IV Geneven sopimus siviilien suojelusta sodan aikana ("siviilisopimus", 1949):
- kieltää siviileihin kohdistuvat joukkorangaistukset, pakkosiirrot ja orjatyön
- velvoittaa miehittäjän huolehtimaan väestön turvallisuudesta sekä kieltää oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän muuttamisen
- suojaa siviiliväestölle suunnattua avustus- ja lääkintätoimea
GENEVEN SOPIMUSTEN LISÄPÖYTÄKIRJAT
I lisäpöytäkirja kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta (I lisäpöytäkirja, 1977):
- kieltää aseelliset hyökkäykset siviiliväestöä vastaan, samoin se kieltää umpimähkäiset pommitukset
- kieltää siviilien henkiinjäämiselle tärkeiden laitosten ja luonnollisen ympäristön tuhoamisen
- määrää erityistoimista naisten ja lasten hyväksi; kieltää muun muassa lapsisotilaiden (alle 15-v.) värväämisen asevoimiin
- suojaa väestönsuojelua
168 valtiota on ratifioinut sopimuksen (helmikuu 2009)
II lisäpöytäkirja kansainvälistä luonnetta vailla olevien selkkausten uhrien suojelemisesta (II lisäpöytäkirja, 1977):
- ulottaa humanitaarisen oikeuden pääsäännöt koskemaan myös valtion sisäisiä selkkauksia ja sisällissotia
164 valtiota on ratifioinut sopimuksen (helmikuu 2009)
III lisäpöytäkirja uudesta suojamerkistä (III lisäpöytäkirja, 2005):
- määrittelee punaisen kristallin uudeksi suojamerkiksi punaisen ristin ja punaisen puolikuun rinnalle
38 valtiota on ratifoinut sopimuksen (helmikuu 2009)
MUITA TÄRKEITÄ SOPIMUKSIA
Haagin kulttuurisopimus eli yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelusta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954) (Convention for the Protection of Cultural Property in the Event of Armed Conflict):
- suojelee kulttuurisesti tai historiallisesti merkittäviä paikkoja ja kohteita hyökkäykseltä, väärinkäytöltä tai turmelemiselta sodan aikana
- säätää kulttuuriomaisuuden suojamerkistä
Sopimukseen on annettu kaksi pöytäkirjaa. 122 valtiota on ratifioinut sopimuksen (helmikuu 2009)
Tavanomaisia aseita koskeva YK:n yleissopimus (1980) ja siihen liittyvät pöytäkirjat:
- kieltää eräiden umpimähkäisiä tai liiallisia vammoja aiheuttavien tavanomaisten aseiden käytön tai rajoittaa niiden käyttöä
Yleissopimuksen viisi pöytäkirjaa (valinnaisia):
- pöytäkirja havaitsemattomista sirpaleista (1980) kieltää sellaisten aseiden käytön, jotka ensisijaisesti vaikuttavat haavoittamalla röntgenillä havaitsemattomilla sirpaleilla. Pöytäkirja on voimassa 105 valtiossa.
- muutettu pöytäkirja miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista (1996). Pöytäkirja on voimassa 92 valtiossa.
- pöytäkirja polttoaseiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista (1980). Pöytäkirja on voimassa 100 valtiossa.
- pöytäkirja sokeuttavista laseraseista (1995). Pöytäkirja on voimassa 92 valtiossa.
- pöytäkirja sodan räjähtämättömistä jäänteistä (2003) pyrkii vähentämään sodan räjähtämättömien jäänteiden vaikutuksia ja niiden aiheuttamia riskejä selkkausten jälkeisissä tilanteissa. Pöytäkirja on voimassa 50 valtiossa.
108 valtiota on ratifioinut sopimuksen. Sopimuksen ensimmäistä artiklaa muutettiin vuonna 2001. Muutoksen on ratifioitu 64 valtiossa. (helmikuu 2009)
Ottawan sopimus henkilömiinojen kieltämiseksi (1997):
- kieltää henkilöitä vastaan tarkoitettujen miinojen valmistuksen, varastoinnin, myynnin, kuljetuksen, viennin ja käytön kokonaan
156 maata on ratifioinut sopimuksen (lokakuu 2008). Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjattiin, että Suomi liittyy sopimukseen vuoteen 2012 mennessä.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö (1998):
- Perussääntö on pysyvän kansainvälisen tuomioistuimen perustava sopimus. Tuomioistuimessa voidaan nostaa syyte erittäin vakavista kansainvälisistä rikoksista, joita ovat joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset.
- Haagissa toimivan tuomioistuimen toimivalta kattaa sellaiset rikokset, jotka on perussäännön mukaan määritelty kielletyiksi ja jotka on tehty 1.7.2002 jälkeen.
- tuomioistuimen toimivalta on kansallisiin tuomioistuimiin nähden toissijaista.
108 valtiota on ratifioinut perussäännön (lokakuu 2008).
Oslon sopimus rypäleaseiden kieltämiseksi (2008)
- kieltää rypäleaseiden käytön, kehittämisen, valmistamisen, varastoimisen ja siirron
- avattiin allekirjoituksille Oslossa 3.12.2008. Suomi ei ollut allekirjoittaneiden xxx valtion joukossa.
- tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun 30 valtiota on tallettanut ratifioimiskirjansa YK:n pääsihteerille.
Kansainvälinen humanitaarinen tapaoikeus täydentää humanitaarisen oikeuden sopimuksia ja laajentaa niiden soveltamisalaa. Täältä voit lukea lisää humanitaarisesta tapaoikeudesta.
Suomen ratifioimat sopimukset voit lukea kokonaisuudessaan humanitaarisen oikeuden aineistopankissa.
lähetä
tulosta