lähetä
tulosta- Toimii entisessä sairaalassa, tilaa 120 turvapaikanhakijalle.
- Vastaanottokeskuksessa työskentelee johtaja, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, siivooja, toimistosihteeri ja seitsemän pakolaisohjaajaa.
- Asukkaille järjestetään suomenkielen opetusta.
Kontiolinnan ovet ovat auki turvapaikanhakijoille
Julkaistu 23.3.2009 14:30
Muokattu 31.8.2009
16:12
Käytävillä on hiljaista, paitsi jossain kahvipannu porisee kutsuvasti.
– Juodaan ensin kahvit, ja pidetään tilannekatsaus, huikkaa Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen toimistoon kokoontuneille työntekijöille ja vapaaehtoisille.
Kontioniemen vastaanottokeskus on juuri avattu nopeassa tahdissa. Se toimii samassa kullankeltaisessa Kontiolinna- nimisessä rakennuksessa vanhusten palvelutalon ja Kuuselan koulun kanssa. Yhteisen pihapiirin toisella laidalla Impilinnassa on omistusasuntoja.
Tänään lauantaina, rasisminvastaisena päivänä 21. maaliskuuta, talossa on 22 asukasta. He ovat saapuneet eilen toisesta vastaanottokeskuksesta. Lähtömaat ovat Irak, Turkki, Afganistan ja Somalia.
– Meillä on nyt käytössä yksi osasto, johon voidaan majoittaa noin 40 henkeä. Maanantaina tulee 30 asukasta lisää, aloittaa Kuronen tilanteen selvittämisen.
Kontioniemessä on paikkoja yhteensä 120, mutta osalla osastoista remontti ja muut valmistelutyöt ovat vielä kesken. Viikonlopun aikana onkin tarkoitus saada lisäpaikkoja valmiiksi. Tässä vapaaehtoisten apu on kullanarvoista.
– Kello 12 tulee rekka, jossa on 100 kappaletta sänkyjä. Niistä 50 kappaletta tarvittaisiin nyt, sanoo Kuronen.
Kontioniemen, entisen sairaalan, sairaalasängyistä pitää päästä eroon ja uudet sängyt tilalle. Talkoolaisille on tiedossa urakka.
Kokemusta nopeasta toiminnasta
Tieto vastaanottokeskuksen tulosta herätti alueen asukkaissa vahvoja reaktioita. Etenkin, kun kaikki tapahtui niin nopeasti, ja vastaanottokeskus avattiin samaan rakennukseen koulun ja vanhainkodin kanssa. Torstaina pidetyn tiedotustilaisuuden tunnelma oli läsnä olleiden kuvauksen mukaan kireä.
Tilaisuuden aikana ilmapiiri kuitenkin parani, kun ihmiset saivat tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä.
– Esiin nousi halu tehdä yhteistyötä kylällä, kertoo Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin monikulttuurisuustyön kehittäjä Suvi Hirvonen.
Alueella on kokemusta vastaanottokeskustoiminnasta jo 15 vuoden ajalta, sillä Paiholassa toimii kunnan ylläpitämä 250 paikkainen vastaanottokeskus.
Kysymykseen vastaanottokeskuksen avaamisesta juuri ennen ensimmäisten asukkaiden saapumista Kuronen vastaa napakasti.
– Ei tämä viime tippaan mennyt, tässä toimitaan nopeasti.
Punaisella Ristillä on valmiudet nopeaan toimintaan ja vuosikymmenten kokemus pakolaisten vastaanottamisesta. 1990-luvun alussa tilanne oli hyvin samankaltainen, kun suuria määriä turvapaikanhakijoita saapui Suomeen.
– Maanantaina ministeriöstä kysyttiin, että onnistuuko keskuksen avaaminen ja torstaina tulivat ensimmäiset asukkaat. Tahti oli kova, muistelee Kuronen.
Työntekijät ovat tehneet pitkää päivää
Kontiolinnan käytävillä on nopeasti elämää, kun työntekijät ja vapaaehtoiset tarttuvat toimeen. Ensimmäiset työpäivät ovat olleet pitkiä ja aistittavissa on edelleen pientä hämmennystä ja epätietoisuutta siitä, mitä pitäisi tehdä ja missä järjestyksessä.
– Tekemistä olisi vaikka mitä, kun tietäisi mistä aloittaisi, sanoo ensimmäistä päivää töissä oleva pakolaisohjaaja Johanna Saarenmäki.
Toimeen on kuitenkin tartuttu tiukalla otteella ja Kurosen aamuohjeistuksen jälkeen kaikki löytävät nopeasti tekemistä. Kiireenkin keskellä huomaa helposti innostuneen ja motivoituneen tunnelman.
– Päivän pituus oli eilen 10 tuntia. Mutta mielenkiintoista on. Kyllä tästä hyvä tulee, sen tuntee, sanoo sairaanhoitaja Anna-Riitta Litmanen.
Vastaanottokeskuksen asukkaista suurin osa jakaa huoneen muiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Huoneissa on oma jääkaappi – keittotilat, pyykinpesutilat ja kylpyhuoneet löytyvät käytävältä.
Suomalaisia ystäviä ja vertaistukea
Muiden vapaaehtoisten joukossa ahertavat Lea ja Mauri Inkinen toimivat myös Somaliasta tulleen perheen ystävinä.
– Perheen äiti on ollut täällä puolitoista vuotta, lapset neljä ja puoli vuotta, muistelee Mauri Inkinen.
Lapset ovat tulleet maahan teini-ikäisiä turvapaikanhakijoina ilman vanhempiaan. Isä on kuollut, äiti pääsi Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Nyt perheenjäsenet totuttelevat taas yhteiseloon vuosien eron jälkeen.
– Kaksoset kirjoittavat tänä keväänä ylioppilaiksi. He täyttävät 20 vuotta, nuorin veli on vuoden kaksosia nuorempi, kertoo Lea Inkinen.
Vapaaehtoiset ovat tärkeitä ja heitä tarvitaan jatkossakin. Hirvonen pohtii myös vertaistuen järjestämistä uusille turvapaikanhakijoille.
– Kauemmin täällä asuneet somalit voisivat auttaa vastaanottokeskuksen uusia asukkaita kotiutumaan, ja tutustuttaa heitä kaupunkiin.
Lue lisää Punaisen Ristin pakolais- ja maahanmuuttajatyöstä.
Teksti ja kuvat: Kirsi Koivuporras
Kontioniemen vastaanottokeskus