Vaikka väkivaltaisuudet Irakissa ovat vähenemään päin, on maa edelleenkin sekasortoisessa tilassa. Ongelmia teettää muun muassa riittämätön terveydenhuolto, korkea työttömyys ja likainen juomavesi.
Irakin sota alkoi maaliskuussa 2003. Saman vuoden toukokuussa taistelut päättyivät ja Irakin johtoon asetettiin väliaikainen hallitus ja liittoutuman joukot jäivät maahan. Viime aikoina Irakin tilanne on muuntunut osittain sisällissodaksi.
Sodan jäljet näkyvät arjessa
Kohta seitsemän vuotta jatkunut sotatila on paitsi vaatinut lukuisia kuolonuhreja ja vammauttanut ihmisiä, myös tuhonnut mittavasti maan rakenteita ja ajanut terveydenhuollon vakaviin ongelmiin.
Vaikka väkivaltaisuudet ovat vähentyneet, taistelevat kunnat kuitenkin jälleenrakennukseen, terveydenhuoltoon ja korruptioon liittyvien ongelmien kanssa. Huolimatta maahan virranneista mittavista jälleenrakennusvaroista, on sodan tuhojen korjaaminen käynnistynyt hitaasti.
Kansainvälinen Punainen Risti kertoo Irakin terveydenhuollon kärsivän tarvike- ja lääkepulasta. Lisäksi puhtaan veden saanti tuottaa suurelle osalle väestöstä ongelmia, sillä noin 40 prosenttia kotitalouksista elää vesijohtoverkon ulkopuolella. Tämä taas aiheuttaa likaisen veden juomisesta johtuvia sairaustapauksia, jotka kuormittavat osaltaan jo ylikuormittunutta terveydenhuoltojärjestelmää.
Turvallisuustilanne Irakissa on hiljattain parantunut, mutta se on vielä kaukana todellisesta rauhasta.
Etenkin nuoret ovat vailla työtä
Irakin ongelmana on myös korkea työttömyys, joka koskettaa etenkin nuoria. Tämä on huolestuttavaa turvallisuustilanteen ja vakauden kannalta, sillä turhautuneiden nuorten miesten katsotaan olevan hedelmällistä maaperää aseellisten ryhmittymien rekrytoijille.
Naisten työttömyys on Irakissa vielä paljon miesten työttömyyttä yleisempää. Eniten apua tarvitsevatkin tällä hetkellä ne taloudet, joissa nainen vastaa yksin perheestä. Tiukimmilla ovat leskiksi jääneet, vähän koulutetut naiset.

