Oulussa on nyt mehevä maaperä ystävätoiminnalle, ystäväksi on suorastaan kyselty. Kun ystäväkurssi keväällä järjestettiin ja siitä ilmoitettiin lehdissä, se täyttyi heti.
−Ystäväkurssi kestää yleensä 12 tuntia, mutta tälle kertyi 16 tuntia, koska päätteeksi tutustuttiin Oulun osaston toimintaan. Saman tien 7-8 kurssilaista ilmoittautui ystävätehtäviin, Oulun piirin sosiaalisihteeri Pirkko-Liisa Laitinen kertoo.
−Minä olen ottanut nämä kurssilaiset ikään kuin kummilapsikseni. Tapaamme syksyllä vielä uudestaan, talvella järjestämme lisäkoulutusta. Olen työnohjaajakoulutuksen käynyt ja olen
luvannut heille ohjausta ystävätehtävissä.
Yleiskokouksen aikaan ystävätoimintaa esiteltiin Rotuaarilla ja sieltäkin poiki toistakymmentä ilmoittautumista. Syksyllä järjestetäänkin pari tapahtumaa, jossa kerrotaan ystävätoiminnasta ja rekrytoidaan uusia ystäviä.
Oulun kursseilla ovet ovat selällään, jokainen on tervetullut ja jokaista tarvitaan. Erityisen hyvillään Laitinen on siitä, että hän sai kurssille kuuromykän nuoren, joka innostui aloittamaan toimintaryhmän.
Oulun osaston puheenjohtaja Maija Sutela uskoo, että onnistumiseen vaikutti paljolti se, että kurssilla ryhmäytyminen onnistui hyvin. Yhteishenki kasvoi ja samalla kurssilaisten velvollisuuden tunne. Tehtävistä kerrottiin totuudenmukaisesti ja kaunistelematta.
−Ystäviksi ilmoittautuneille etsittiin pari heti kortistostamme. Meillä on nyt noin kuusikymmentä ystävää, mutta vieläkin enemmän tarvittaisiin. Soittoja tulee jatkuvasti. Juuri yksi äiti kysyi ystävää vammaiselle nuorelleen. Kortistosta ei taida löytyä sopivaa, ajattelin kysyä nuorisoryhmältämme, jos heistä joku ottaisi tehtävän.
