Punaisen Ristin Imatran osastossa oli vuoden 2008 alussa 207 jäsentä ja seuraavan elokuun lopussa eli jäsenkilpailun loppuessa 272. Kasvua oli yli 30 prosenttia, ja osasto sai palkinnoksi 150 euroa.
−Punaisen Ristin pitää tulla ulos toimistosta ja näkyä siellä, missä ihmiset liikkuvat. Ihmistä pitää mennä lähelle, ei hän tule toimistosta kysymään, olisiko teillä jotain tarjolla. Toimintaa pitää olla ja uutisia kerrottavana, jotta kiinnostus herää, osaston puheenjohtaja Janet
Pesonen kertoo.
Imatran osastolla on kirpputori, kahvio, kansainvälinen klubi, ystävätoimintaa, vanhustenkerho ja viriketoimintaa. Nuorisotoiminta aloitettiin viime vuonna. Varhaisnuorilla on oma Reddie Kids -kerhonsa ja nuoria kiinnostaa Narikka-toiminta eli erilaiset tempaukset. Virinnyt kouluyhteistyö on aktivoinut nuoria.
Hyvänä houkuttimena on ollut kirpputori. Jäsenet saavat myyntipöydän edullisemmin haltuunsa kuin muut. Kirpputori taas on niin suosittu, että jonotusajat ovat puoli vuotta.
Vauhti ei loppunut viime vuoteen. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on saatu jo 25 uutta jäsentä.
Miten sitten saamme jäsenistä vapaaehtoisia?
−Pitämällä yhteyttä. Kun saamme uusia jäseniä, kysymme heti, kiinnostaako toiminta. Jäsenmestarimme Eeva-Liisa Kallio lähettää toiminnasta kiinnostuneille kutsun tutustumisiltaan, jossa hallituksen jäsenet ja kerhojen vetäjät kertovat toiminnasta. Viime aikoina olemme saaneet neljä uutta vapaaehtoista tällä tavalla. Myös piirin järjestämä, toiminnan esittelyyn keskittynyt ilta on kannustanut jäseniä vapaaehtoisiksi.
Pesonen kehuu osaston vapaaehtoisia.
−Meillä on tavattoman aktiivinen, uutta ideoiva hallitus ja ahkeria vapaaehtoisia. Ilman vapaaehtoisia emme voisi näkyä emmekä saada uusia jäseniä.
Pesonen ei tuntenut Punaista Ristiä ennen tuloaan Suomeen.
−Olen Englannin maaseudulta kotoisin. En ikinä nähnyt kotikylässäni Punaista Ristiä enkä tiennyt siitä yhtään mitään.
lähetä
tulosta