Julkaistu 23.3.2010 14:21
Moni hyvä humanitaarinen kehitysohjelma löytää itsensä jossakin vaiheessa pakottamassa erinomaista nelikulmaista ideaa sisään toimintaympäristöstä löytyneestä kolmikulmaisesta aukosta. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto aikoo panna pisteen tämmöiselle menolle. Pistettä sovitetaan paikalleen tunnuksella CBHFA.
CBHFA (Community Based Health and First Aid) tarkoittaa yhteisöperustaista terveys- ja en-siapuohjelmaa. Ohjelman tähtäimessä on hiljainen vallankumous tavassa, jolla Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tekee terveystyötään ruohonjuuritasolla.
Helmikuun lopun lumihanget Suomen Punaisen Ristin koulutuskeskuksessa Heinolan Nynäsissä vaimensivat sopivasti vallankumouksen melskeen, kun runsaat kolmekymmentä Punaisen Ristin terveysammattilaista ja projektihallinnoijaa kymmenestä kansallisesta yhdistyksestä, Liiton päämajasta ja sen kenttätoimistoista kokoontui työstämään ohjelmaa eteenpäin. SPR isännöi työpajaa, Ruotsin Punainen Risti maksoi laskut.
”Nynäs vahvisti, että yhteisöperustaisen terveys- ja ensiapuohjelman pulssi sykki elinvoimaisesti ja päättäväisesti”, sanoo SPR:n terveysneuvonantaja Hannele Virtanen. Hannele on CBHFA:n ensimmäisiä tukijoita, ja hänen kädenjälkensä näkyy monelta osin maailmanlaajuisen ohjelman sisällössä.
CBHFA:n perusajatus on hyvin yksinkertainen. “Otamme Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Liikkeen ydinvahvuuden ja laitamme sen koko ohjelman keskiöön. Sen sijaan, että työskente-lisimme yhteisöjen hyväksi tai niiden kanssa, teemme työtä suoraan yhteisöjen sisältä käsin. Olemme vuosikymmenten saatossa viljelleet itsemme orgaanisesti osaksi yhteisöjä maapallon kaikilla kolkilla”, Hannele Virtanen sanoo.
CBHFA pyrkii maksimoimaan yhteisöjen oman kyvyn kohentaa jäsentensä elämää. Sen sijaan että joku tulisi ulkopuolelta selittämään mitä pitäisi tehdä, yhteisöperustainen ohjelma käynnistyy yhteisön itsensä määritellessä tarpeensa.
“Uskomme vahvasti, että pysyvimmät tulokset syntyvät yhteisön sisällä. Lähestymistapa edellyttää kärsivällisyyttä, malttia, ehkä jopa tyytymistä vähempään, mutta tulokset ovat kestäviä. Se juuri on tässä olennaista”, sanoo Grace Lo, ohjelmasta vastuussa oleva Liiton (IFRC) päämajan yksikönpäällikkö.
Pitkällä tähtäimellä CBHFA tähtää tuloksiin käyttäytymismuutosten kautta. Muutokset käyttäy-tymisessä ja käytännöissä ovat huomattavan vaikeita saavutettavaksi. Moni perinteinen ohjelma tyytyy uuden tiedon jakoon.
”Kaikki tiedämme, ettei tehokkainkaan tietoisku tarkoita toiminnan kannalta välttämättä mitään. Kestävä tulos syntyy hiljaisen puurtamisen kautta, ei ilotulitusta muistuttavan, elämän edellytykset kerralla uusiksi kyntävän salamaniskun seurauksena”, Grace Lo sanoo.
”Tämä on maratonjuoksu. CBHFA-ohjelman tuloksia tuottava aikajana on vuosien, vähimmil-läänkin mieluusti kolmesta viiteen vuoden mittainen”, sanoo Itävallan Punaisen Ristin terveys-neuvonantaja Stefan Seebacher.
CBHFA luo yhteisön sisään tavallisimmista vammoista huolehtivan ensiaputoiminnon. Ohjelma tunnistaa yhteisön terveyshuolten prioriteetit, ja ryhtyy niiden mukaisiin toimiin. Se jakaa tietoa terveysasioista ja sairauksien ennalta ehkäisystä. Ohjelma valmentaa vapaaehtoisia vastaamaan mahdollisiin katastrofitilanteisiin. Ohjelma on Maailman terveysjärjestön WHO:n standardien mukainen.
”CBHFA lähestyy terveyskysymyksiä laaja-alaisesti. Yhteisöperustainen työ johtaa väistämättä puhtaiden terveysasioiden ääreltä muiden niihin vaikuttavien tekijöiden pariin. Ennemmin tai myöhemmin kaikki keskeiset kysymykset käsitellään osana prosessia”, Seebacher sanoo.
CBHFA ei ole vastaus kaikkiin ongelmiin. “Vapaaehtoistyötä tekevien tehtävillä ja valmiuksilla on luonnollisesti rajansa. Vapaaehtoiset ovat Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Liikkeessä toimiessaan kuitenkin osa jotakin suurempaa. CBHFA on peruskivi, johon nojaten maailman mittavin vapaaehtoisjärjestö tekee työtään”, Grace Lo sanoo.
Yksi yhteisöperustaisen ohjelman avaintekijöitä on paikallisten eroavaisuuksien kunnioit-taminen. Jos esimerkiksi kansallinen tai alueellinen ruokaturvaohjelma pohjimmaltaan perustuisikin saman tavoitteen saavuttamiseen kaikkialla, paikalliset eroavaisuudet tuottavat erilaisia työsuunnitelmia. CBHFA ei tarjoa kaikille samaa soppaa yhdestä kattilasta.
Sisätautikirurginen sairaanhoitaja Maritta Vuori teki ensimmäisen keikkansa Punaisen Ristin tunnusten alla Indonesian Acehiin tsunamin jälkeen vuonna 2005, eikä ole sen jälkeen juuri kotimaan kamaralla ollut. Takana on kaikkiaan kymmenen komennusta, osa niistä pitkiä, kaikki vaativia. Parhaillaan Maritta on puolen vuoden keikalla Kamputseassa.
Kamputsean Punainen Risti aloitti helmi-maaliskuun vaihteessa SPR:n ja ulkoasiainministeriön tuella CBHFA:n oppien mukaisen terveyskasvatusohjelman. Maritta Vuori näkee tärkeimmäksi tehtäväkseen tehdä itsensä tarpeettomaksi. ”Ohjelmani menestyksen mittari on se, miten täydelli-sesti paikallinen Punaisen Risti ottaa ohjat käsiinsä ja omistusoikeuden ohjelmaan”, hän sanoo.
Maritta on monesti törmännyt perinteiseen ”hyväksyykö SPR tämän tai tuon” -tyyppiseen kysy-mykseen. Vastauksen peruskaava on ollut sama: ”Olette vetäneet kymmeniä terveysohjelmia omassa maassanne. Mitäpä itse sanoisitte, toimiiko tämä tässä ympäristössä?” Maritta määrittää asemansa valmentajasuhteeksi, jonka perimmäisin tarkoitus on auttaa Kamputsean Punaista Ristiä luomaan itseohjautuva ohjelma joka vuoden – parin tähtäimellä pärjää ilman ulkopuolista panosta.
Tadzhikistanissa juuri työnsä aloittanut SPR:n ohjelmadelegaatti Katri Tukiainen oli toinen työpajan yhteensä neljästä suomalaisosallistujasta. Katri on projektiosaaja, ei terveyden-hoitotaustainen ohjelmadelegaatti.
”Minulle tämä työpaja on ollut varsinainen silmien avaaja. SPR:n kehitysohjelma jatkaa Hollannin Punaisen Ristin aiemmin tukemaa kolmivuotista yhteisölähtöistä ensiapuohjelmaa muuttamalla sen yhteisöperustaiseksi CBHFA-ohjelmaksi. Työpaja on ollut hyvin konkreettinen, ja olemme oppineet toisiltamme. Luen papereita ja kuuntelen raportteja tämän jälkeen aivan uudelta pohjalta”, Katri Tukiainen sanoo.
Osan ajasta Katrin vieressä istui lastenlääkäri Tojinisso Safarova. Tadzhikkilääkäri on aiemmin työskennellyt Hollannin Punaiselle Ristille ja on avainasemassa uuden ohjelman toteutuksessa. ”Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun ohjelmat ovat joustavia. Toteutusten tärkeysjärjestys tulee yhteisöiltä itseltään. Meillä on yhteisöpohjaisesta työskentelystä pitkä kokemus, joka tulee nyt kääntää yhteisöperustaiseksi”, sanoo Nisoksi itseään kutsuva Safarova.
CBHFA-oppien mukaisesti ”pohja” ja ”perusta” eroavat toisistaan siinä, että yhteisö-perustaisessa ohjelmassa ruori on koko ajan tiukasti yhteisön omissa käsissä, kun yhteisöpohjaisessa ohjelmassa, vaikka työ keskittyykin yhteisön sisälle, johto saattaa löytyä sen ulkopuolella.
Katri Tukiainen pitää projektiosaamisensa pohjalta arvioituna CBHFA:n lähtökulmaa oikeana. ”Vaikka ohjelman nimessä puhutaankin vain terveydestä ja ensiavusta, oikeasti kyse on paljon laajemmasta asiasta. Yhteisön hyvinvointi edellyttää monialaisuutta. Yhteisön omista lähtökohdista toteutettuna tämä näkökulma nousee esiin ihan luonnostaan.”
“Vapaaehtoiset ovat olleet aina valmiita työskentelemään tällä tavalla. Nyt on kansallisten yhdistysten johdosta löydyttävä kypsyyttä ja uskallusta nojata perustasoon: osastoihin, vapaaehtoisiin, ja Punaisen Ristin Punaisen Puolikuun toiminnan perustuksiin, yhteisöjen voimaan”, sanoo Theresia Lyshöj-Landiech, vuodesta 1991 kenttäkokemusta kerännyt Ruotsin Punaisen Ristin päämajan Aasian aluevastaava.
“CBHFA asettuu täydellisesti Liiton Strategia 2020:n ytimeen. 2020-dokumentin kolmen strate-gisen tavoitteen saavuttaminen on mahdollista vain, jos työ lähtee yhteisötasolta ja perustuu siihen. Dokumentin ensimmäinen tavoitteiden saavuttamisen välineeksi asetettu työkalu on voimakkaiden Kansallisten Yhdistysten rakennustyö. Kansallisen tason voima voi rakentua vain yhteisötasolle laskettuun pysyvään perustaan”, Theresia painottaa.
“Viisaasti käytettynä CBHFA omaa potentiaalin tuottaa kumulatiivista todisteaineistoa siitä muu-toksesta, joka Punaisen Ristin Punaisen Puolikuun työn tuloksena on mahdollista saavuttaa. Menetelmä tuottaa oikein toteutettuna vankkoja tuloksia ja vahvistaa Liikettä”, sanoo Kanadan Punaisen Ristin terveysneuvonantaja Mary Thompson.
Runsaat 300 osanottajaa yli 80 Kansallisesta Yhdistyksestä on jo koulutettu CBHFA Master Faci-litator -työpajoissa eri puolilla maailmaa. Yli 30 heistä on jo järjestänyt omilla alueillaan vastaavia työpajoja.
“Kuluneiden neljän vuoden aikana runsaat 35 Kansallista Yhdistystä on tavalla tai toisella ollut mukana kehittämässä CBHFA -ohjelmaa. Suomen ja Ruotsin Punaiset Ristit ovat olleet mukana aivan alkusenteistä lähtien. Myös Norjan ja Amerikan Punaiset Ristit täytyy mainita keskeisinä tukijoina. Ilman näitä neljää emme olisi näin pitkällä”, Grace Lo hymyilee.
Teksti ja kuvat: Pekka Reinikainen
lähetä
tulosta