Julkaistu 3.5.2011 10:15
Muokattu 3.5.2011
10:27
Nuorten turvataloissa on havaittu, että 17–18 -vuotiaat turvatalojen asiakkaat ovat erityisen hankalassa elämäntilanteessa. Jos nuori on jäänyt ilman opiskelu- tai työpaikkaa eikä hänen elämässään ole yhtään turvallista aikuiskontaktia, on olemassa suuri riski syrjäytymiselle.
- Täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva nuori on usein väliinputoaja, joka ei ikänsä takia enää saa tarvitsemaansa lastensuojelupalveluja, sanoo Punaisen Ristin turvatalotoiminnan johtaja Erja Anttila.
Arjen pyörittäminen on haaste, jos siihen ei ole mallia
- Tapaamme turvataloissa nuoria, joiden suhde vanhempiinsa on tulehtunut tai kokonaan katkennut. Osa vanhemmista ei omien ongelmiensa takia jaksa tukea lapsiaan. Nuoret saattavat kärsiä yksinäisyydestä, mielenterveysongelmista ja sosiaalisten taitojen puutteesta, Anttila kertoo.
- Vielä täysi-ikäisyyden kynnykselläkin olevat nuoret tarvitsevat paljon tukea arkielämän pyörittämisessä. Asioiminen viranomaisten luona, opiskelu- ja työpaikan sekä asunnon löytäminen ovat haasteita, joista monet nuoret eivät selviä ilman apua. Jos nuoren elämänhallinta esim. ravinto ja lepo ovat puutteellisia, niin elämää leimaa ajelehtiminen ja näköalattomuus, Anttila jatkaa.
Syrjäytyminen on estettävissä, jos nuoria tuetaan
- Vaikeisiin elinolosuhteisiin ja nuorten oireiluun on puututtava ja pyrittävä kaikin keinoin pysäyttämään epäsuotuisa kehitys.
- Meillä on runsaasti kokemusta siitä, miten täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevaa nuorta kannattaa tukea. Tässä vaiheessa nuoren elämään voidaan vielä tehokkaasti vaikuttaa ja saada aikaan myönteisiä muutoksia. Tuen avulla syrjäytyminen voidaan välttää ja näin saavutetaan myös yhteiskunnallista säästöä, Anttila jatkaa.
Lue lisää nuorten turvataloista.
Tue nuorten turvatalojen toimintaa.
Kuva: Niklas Meltio
lähetä
tulosta