Tee ympäristöteko ja luovu edes yhdestä ennakkoluulostasi. Näin Punainen Risti kampanjoi rasismia ja syrjintää vastaan. Kampanjassa on mukana myös aktiivisia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka pyörittävät vertaistukiryhmiä Kajaanissa, Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla.
- Rasismista puhuminen ja syrjintään vastaaminen koetaan yhteiskunnassamme usein vaikeaksi, joskus jopa tabuksi. Vertaistukitoiminnalle onkin ilmiselvä sosiaalinen tilaus, Punaisen Ristin projektikoordinaattori Marisel Soto Godoy arvioi.
- Erilaisten neuvontapisteiden ja -luukkujen lisäksi tarvitaan myös paikka, jossa rasismia ja syrjintää kokeneet ihmiset voivat keskustella luottamuksellisesti kokemuksistaan ja etsiä yhdessä väyliä eteenpäin, hän lisää.
Suomen Punainen Risti alkoi kouluttaa vertaistukiohjaajia vuonna 2006.
Talvisena lauantaina joukko vertaisohjaajia kokoontui Helsinkiin päivittämään tilannetta ja miettimään, miten toimintaa voitaisiin kehittää.
Pitäisiköhän liittyä puolueeseen
Kajaanissa asuva Svetlana Kauhanen puhuu maahanmuuttajien tilanteesta Kainuussa ja Kajaanissa. Hänen mukaansa Kainuussa asuu tällä hetkellä noin 1200 maahanmuuttajataustaista, joista 46 prosenttia on venäläisiä. Suurin osa heistä on naisia.
Kauhasen mukaan maahanmuuttajat joutuvat kohtaamaan paljon piilorasismia, jota on vaikea todistaa. Naiset kohtaavat myös asiatonta luokittelua etnisen taustansa vuoksi. Vaikeaksi koetusta tilanteesta huolimatta hän uskoo, että asioita on mahdollista korjata.
Valonpilkahduksena hän kertoo Kajaanissa tehdystä selvityksestä, jossa kartoitettiin maahanmuuttajien suomen kielen taitoa ja lisäkoulutuksen tarvetta. Selvitys tehtiin maahanmuuttajayhdistyksen aloitteesta.
Maahanmuuttajien asioiden ajamista hankaloittaa se, ettei heillä ole riittävästi hyviä yhteiskunnallisia verkostoja. Hänen mukaansa jäljelle jää vain liittyminen jonkin puolueen jäseneksi, jos maahanmuuttaja haluaa vaikuttaa asioihin.
Lokman Zahrai esittäytyy Iranista tulleeksi kurdiksi. Hän kokee tehtäväkseen auttaa muita kurdeja ja edistää vuorovaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Hän kannattaa myös sellaisia hankkeita, joissa eri etniset ryhmät pohtivat yhdessä tilannettaan.
- Eri etnisillä ryhmillä on paljon yhteisiä haasteita, kuten nuorten, perheiden ja naisten ongelmat sekä työttömyys. Toivon että näistä maahanmuuttajien ongelmista aletaan puhua enemmän, jotta äänemme kuuluu eduskuntaan asti.
- Erityisen tärkeätä olisi, että maahanmuuttajat saisivat työtä. Jos ihmisellä ei ole työpaikkaa, hän on yhteiskunnan ulkopuolella, Zahrai muistuttaa.
Ahmad El Massri työskentelee Jyväskylässä Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin monikulttuurisuustoiminnan kehittäjänä. Hän kertoo tulleensa mukaan vertaisohjaajatoimintaan, koska haluaa olla myönteinen esimerkki muille maahanmuuttajille. Hänen motiivinaan on luonnollisesti myös auttamisen halu, toive että ihmisillä olisi parempi olla.
Pitkä matka keskusteluun
Evelyn Sõer oli luomassa vertaisryhmää Helsingin Pihlajamäkeen yhdessä John Koroman kanssa. He ovat kokeneet, että ryhmän perustaminen on haasteellista.
Valmius tulla keskustelemaan on pitkän matkan takana.
Sõerillä itsellään on paljon kerrottavaa rasismista. - Kuulostan suomalaiselta, näytän suomalaiselta, ehkä tuoksunkin. Tästä syystä monet ihmiset kertovat minulle, mitä he ajattelevat maahanmuuttajista. Näissä tilanteissa minä olen piilossa ja he ovat avoimia.
Tässä vaiheessa keskustelu pitkän pöydän ympärillä kääntyy siihen, mikä on rasismia.
Zahrai huomauttaa, ettei koko suomalainen yhteiskunta ole rasistinen eivätkä kaikki ennakkoluulot ole rasismia. Jos kerrostalossa soittaa myöhään kovaäänistä musiikkia ja saa huomautuksen, se ei ole rasismia. Jos viereen ei istuta bussissa, sekään ei ole rasismia, vaan liittyy suomalaiseen kulttuuriin.
- Jos joku ei etnisen taustansa vuoksi voi jatkaa työpaikassaan, vaikka on pätevä ja osaa suomea, silloin kysymys on selkeästä rasismista, sanoo puolestaan maahanmuuttaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Hän puhuu myös siitä, että monet maahanmuuttajat yrittävät etsiä apua ongelmiinsa, mutta viranomaisilla ei ole heille aikaa tai he eivät edes vastaa puhelimeen.
Punaisen Ristin vertaistukiohjelma on osa laajempaa MUKANA-hanketta, jonka rahoituksesta puolet tulee Euroopan Pakolaisrahastosta. Hanke alkoi vuonna 2006.
Heitämme ennakkoluulot 18.3.
Maailman rasisminvastainen päivä 21.3. osuu tänä vuonna pääsiäiseen. Sen vuoksi vietämme sitä jo 18.3.
Rasismiroskikset ilmaantuvat eri puolille Suomea. Vapaaehtoisemme keräävät roskiksiin ennakkoluuloja. Kun me kaikki luovumme edes yhdestä ennakkoluulosta, rakennamme samalla moniarvoisempaa ja ympäristöystävällisempää Suomea.
Teksti: Mikki Tapaninen
Kuvat: Pirjo Mailammi
Kuvassa Ahmad El Massri, kouluttaja Jarkko Soininen ja Marisel Soto Godoy vertaisohjaajien tapaamisessa Helsingissä.
lähetä
tulosta