Syyrian Punaisella Puolikuulla on iso tehtävä keskellä autiota hiekkaerämaata, poikkeuksellisen vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Irakin ja Syyrian välisellä raja-alueella, ei-kenenkään maalla sijaitsee Al Tanf Camp. Ahtaassa pakolaisleirissä elää yli kahdeksansataa Irakista paennutta palestiinalaispakolaista. Pakolaisista suurin osa on naisia, lapsia ja vanhuksia.
Pakolaisten asema on uhattu, ja he ovat lukuisten aseistettujen ryhmien erityisenä kohteena. Heitä on uhkailtu, pidätetty, siepattu, tapettu ja kidutettu.
Olosuhteet leireillä ovat surkeat, ja erityisesti lapset ovat vaarassa. Kesäisin lämpötila saattaa nousta yli 50 asteeseen ja talvisin laskea nollan alapuolelle. Kangasteltat toimivat ainoana suojana kylmyyttä, kuumuutta ja hiekkamyrskyjä vastaan. Alueella on paljon käärmeitä ja skorpioneja. Tulipalot ja muut onnettomuudet ovat koetelleet leiriä.
Vilkasliikenteinen maantie leirin vieressä on vienyt jo kahden pienen pojan hengen. Yksi tytöistä joutui maaliskuisena iltana isänsä sylissä istuessa seuraamaan, miten vauvaa odottava äiti menehtyi telttapalossa. Terveystilanne heikkenee jatkuvasti, eikä leirillä ole tarjolla hoitoa sitä tarvitseville. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan viimeisen 14 kuukauden aikana 12 pakolaista on kuollut.
Erityisesti Al Tanfin äideillä ja naisilla on kannettavana suurin taakka. Aavikolla on vaikeata huolehtia leiriytymisestä ja arkisesta elämästä. Ruuanlaitto, lastenhoito, siivoaminen ja eläminen ahtaissa tiloissa ovat vaativaa. Matalassa teltassa on kumarruttava jatkuvasti. Käveleminen on vaikeaa, koska maa on täynnä kivenmurikoita.
Voin nähdä naisten silmistä, että he ovat kokeneet vaikeuksia ja kärsimystä. He ovat saattaneet jäädä leskiksi tai joutuneet sodan melskeissä eroon perheestään. He ovat menettäneet miltei kaiken elämässään. Jotkut ovat menettäneet korkean yhteiskunnallisen aseman ja jääneet yksin huolehtimaan lapsistaan. Keinoja perheen elättämiseksi ei ole ja pudotus entisiin elinoloihin on ollut raju. UNHCR:n luokituksen mukaan he ovat woman-at-risk –tapauksia eli he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja heidän uudelleen sijoittamisensa on ehdottoman tärkeää.
Tulevaisuuden mahdollisuuksien puute on varmaankin raskainta pakolaisnaisen elämässä. Vaikka toivottomuus omastakin kohtalosta valtaa mielen, kaikki perheelliset pakolaiset jakavat saman suuren ahdistuksen siitä, miten lapsille käy. Erittäin rankkaa on joutua eroon omasta kodista, tutusta elinympäristöstä ja pakolaiseksi. Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat elämään ilman mahdollisuuksia rakentaa uutta ja kunnollista elämää. Ratkaisu on löydettävä, esimerkiksi sijoittuminen kolmanteen maahan. Leirin asukkaat ovatkin kovin toiveikkaita ja odottavat pääsyä esimerkiksi Suomeen.
Toisaalta parasta leirissä on elämä. Uusi elämä on uusi lupaus paremmasta tulevaisuudesta, koska tämä leiri muuten tuntuu merkitsevän kuolemaa. Uuden vauvan syntymä kääntää uuden sivun ja jättää taakseen kielteiset tunteet ja surun, kaiken pahan.
Leirin naiset jaksavat vaikeuksien läpi kannustaa lapsia ja nuoria. He kehottavat taistelemaan, jokin parempi odottaa heitä vielä. Koulu päätettiin avata myös vapaa-aikoina ja kesäisin, jotta leirin nuorten keskuuteen saataisiin parempi ilmapiiri. Vapaa-ajankeskuksessa on tarjolla erilaista koulutusta, muun muassa englanninkielen, tietotekniikan ja kauneudenhoitoalan kursseja. Palestiinan ja Syyrian Punaiset Puolikuut lahjoittavat leluja ja pelejä. Työntekijät tulevat päivittäin leikkimään, laulamaan ja tanssimaan leirin lasten ja nuorten kanssa.
Palestiinan ja Syyrian Punaiset Puolikuut ja UNHCR yhteistyökumppaneineen ovat tehneet hyvää työtä pakolaisleirin asukkaiden eteen. He toimittavat välttämätöntä ruoka- ja elintarvikeapua. Joka aamu leiriin tuodaan tankkiautolla 75 000 litraa vettä. He ovat mukana kehittämässä infrastruktuuria ja koordinoimassa pakolaisyhteisölle suunniteltua avustusohjelmaa. Siellä toimivat muun muassa terveydenhuollon tiimi, koulu, ompelutyöpaja, vapaa-ajankeskus lapsille.
Pakolaistyötä tekevät järjestöt kehottavat EU:n jäsenmaita ryhtymään kiireesti toimiin, että Al Tanfin leiri voidaan lakkauttaa vielä tänä vuonna. Tämä olisi myös EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston heinäkuussa 2008 laatiman, Irakin pakolaisia koskevan päätöslauselman mukaista. Suomi on päättänyt ottaa tänä vuonna noin 50 kiintiöpakolaista Al Tanfin pakolaisleiristä. Tässä pakolaisnaisten elämänvaiheessa ja paremman tulevaisuuden rakentamisessa Suomen Punaisella Ristillä on suuri rooli.
Teksti: Kirre Koivunen
Kirjoittaja tekee kansainvälistä ihmisoikeustyötä etenkin naisten, lasten ja nuorten parissa. Hän vieraili Al Tanfin, Yarmoukin ja Jaramanan pakolaisleireillä Syyriassa toukokuussa 2009.
Lähteet: UNHCR Syria, Syria Arab Red Crecent, Amnesty International, Al Tanfin pakolaisten haastattelut
lähetä
tulosta